114ämmä-nimiä on annettu monille kulkureittien varressa sijaitseville paikoille. (Mallat2007: 140, 152.) Taipale-nimestä puhuttaessa (ks. luku 5.1.4.2) kävi ilmi, ettäVarkauden kosket ovat kuuluneet kivikauden aikaisten pyyntimiesten kulkureitille,vaikkakin heidän piti Taipaleen kohdalla vetää veneensä maitse koskien kiertämiseksi.Mallatin mukaan monet Ämmäkoskista mainitaan Nimiarkiston nimilipuissa”koviksi”, ”äkäisiksi”, ”jyrkiksi” tai ”vihaisiksi”. Mallat myöntää, että Tunkelon,Nissilän ja Räisäsen ajattelutavan mukaisesti iso koko on tällaisille koskille yksi tärkeäpiirre, mutta hän tulkitsee ämmä-merkityksen myös toisella tavalla. Koska kyseessä onkoski, tarkoitteen huomattavuuteen liittyy ison koon lisäksi muitakin ominaisuuksia.Ennen Mallatia tähän on kiinnittänyt huomiota myös Rissanen. Kosken ”äkäisyys” voitoki osittain johtua putouksen korkeudesta, mutta Mallatin mukaan kosken voimaanvaikuttavat myös joessa virtaavan veden määrä ja esimerkiksi kosken kivikkoisuus.(Rissanen 1962: 267; Mallat 2007: 141–142.) Varkauden Ämmäkoski-nimi voisi siisselittyä joko siten, että Ämmäkoski on seudun suurin koski tai siten, että siinä virtaapaljon vettä tai että se on kivikkoinen. Ominaisuutena kivisyys sopii Ämmäkoskeen:Kautovaara (1997: 194) on suomentanut vuodelta 1802 olevan Otto Carl von Fieandtinruotsinkielisen karttakirjoituksen, jossa von Fieandt mainitsee, että Ämmäkoski on hyvinkivinen eikä siitä siksi voi kulkea lainkaan veneitse.Paikan ominaisuutta Ämmäkosken nimeämisperusteena tukee myös nimenmääriteosan nominatiivimuoto (ks. Rissanen 1962: 270, 273–274; Niemi 1991: 45). Selienee kuitenkin pohdinnanarvoista, että nimi on nominatiivialkuinen ainoastaan karttaasussaan.Kansanomainen, genetiivialkuinen Ämmänkoski-nimi puolestaan viittaisihenkilönnimiperäiseen nimenantoon, joka voisi pohjautua esimerkiksi paikan omistukseen,nautintaan, alkuperään tai tapahtumaan (ks. esim. Kiviniemi 1975: 20; Niemi1991: 46). Nimen oikeanlaisen tulkinnan kannalta on tässäkin tapauksessa olennaista se,minkä muotoinen nimen määriteosa on alun perin ollut. Karttanimen kohdallahan voiolla kyse kirjurin virheestä, kun Ämmänkoski-nimi onkin kirjattu Ämmäkoski-asuisena.Toisaalta nimi voi vallan hyvin olla alun perin ollut Ämmäkoski-asuinenkin, ja ihmistenpuheessa esiintyvä määriteosan genetiivimuotoisuus voisi selittyä siten, että se onnominatiivimuotoista helpompi ääntää.31 haastateltavalla oli mielikuva Ämmäkoski-nimen alkuperästä. 21 haastateltavaaarveli, että nimi liittyy johonkin sellaiseen tekemiseen tai tapahtumaan, jossayksi tai useampi ämmä eli nainen on ollut osallisena. Esimerkiksi M51a ajatteli, ettäjoku ämmä on voinut asua kosken rannalla. M50a:lle syntyi mielikuva ämmästä, jokaon pudonnut koskeen ja joko hukkunut tai pelastunut. M56b totesi vitsaillen, että jokuon voinut hukuttaa ämmänsä koskeen. N77a:n tulkinnan mukaan ämmät olisivat voineet
115laskea koskea. N77b puolestaan arveli ämmien uittaneen koskessa tukkeja. N56 pohtinimen alkuperästä seuraavaa:– – tuossa tuli mieleen että kuite¡ki että kus sehä on, siellähän ov vanhakanava olluj joskus ja kaikki siinä seudulla että, o¡ko siinä jostaki¡kaupan, kaupa¡käynnistä, kulusta tai jostakit tälläsestä sit tullu että nääämmät ois, naiset, ois, jollakit tavalla ollu osallisena sittes siinä.N36 muisteli nimen tulleen ämmistä, jotka ovat työskennelleet paikalla. N44 olipuhunut nimestä historiateoksia lukevan puolisonsa kanssa. Hän yhdisti nimen alueenkanaviin ja nälkävuosiin. Hänen käsityksensä mukaan nimi on muodostunut siitä, kunkanavalla oli töissä paljon ihmisiä, jotka kuolivat nälkään ja haudattiin lähelle Ämmäkoskea.M41 muisteli lukeneensa, että nimi liittyisi Ämmä- ja Huruskosken läpipääsemiseen,joka oli kova urakka: hän arveli, että naiset eli kansankielessä ämmät ovatmahdollisesti laittaneet ruokaa koskien kohdalla tai sitten niillä main on pidetty lepotauko.N55 arveli seitsemän muun haastateltavan tavoin paikan saaneen nimensä siitä,että naiset ovat mahdollisesti pesseet pyykkiä kosken rannalla. N73 oli päinvastaistamieltä: Hän totesi, että silloin, kun nimet ovat kehittyneet, on tuskin ollut minkäänlaisiapyykkimuijia, joiden mukaan paikkoja olisi nimetty. Hän oli myös sitä mieltä, etteikosken rannalla muutenkaan pestä pyykkiä. Kuten yhdeksän muutakin haastateltavaa,hänkin arveli, että paikka on nimetty ominaisuutensa perusteella. Hänen mukaansaÄmmäkoski-nimi voisi liittyä emokoskeen ja tarkoittaa isoa koskea, koskien äitiä, sillälähistöllä ei ole muita isoja koskia. Muiden muassa myös N53 uskoi tähän nimenantoperusteeseen:hän kertoi joko kuulleensa tai lukeneensa, että Ämmäkoski on kahdestakoskesta suurempi ja voimakkaampi ja nimetty sen mukaan.N66:lle tuli nimestä mieleen vanha ja viisas nainen. Hän kertoi Lapissa ämmisananolevan merkitykseltään positiivinen ja tarkoittavan 'isoäitiä'. Hän kuitenkin arveli,että Ämmäkoski-nimessä ämmä voi tarkoittaa jotain negatiivista ja että koski on voinutolla jotenkin huono. N52:n mielestä nimi on koskelle sopiva, sillä sen vedet ovatkuohuvat. N57a arveli nimen liittyvän virranjuoksuun. Samaan tapaan ajatteli myösesimerkiksi M54, joka ainoana kiinnitti huomiota nimen muotoon. Hän sanoi tulkinnanmuodostuvan aivan erilaiseksi sen mukaan, onko nimi kirjoitusasun mukainenÄmmäkoski vai Ämmänkoski, kuten se aina puheessa kuuluu. Hänelle tuli nimestäensiksikin mieleen akanvirta, joka hänen mukaansa tarkoittaa vastasuuntaan kääntyväävirtausta joessa. Hän arveli, että Ämmäkoskessa voisi olla samantapainen akanvirta.Toiseksi hän pohti, että nimi voisi viitata myös kosken äkäisyyteen ja voimakkuuteen.
- Page 1 and 2:
PAIKANNIMEN MONET TARINATVarkautela
- Page 3 and 4:
SISÄLLYS1. TUTKIMUKSEN TAUSTAA JA
- Page 5 and 6:
7.2. Vedenkokoumien osien, koskien
- Page 7 and 8:
1. TUTKIMUKSEN TAUSTAA JA TAVOITTEE
- Page 9 and 10:
31) Millä tavoin maallikot selitt
- Page 11 and 12:
52. TEOREETTINEN TAUSTANimistöä p
- Page 13:
7näyttäytyy vahvana monissa sella
- Page 16 and 17:
10Mitä Savon nimeen tulee - - kert
- Page 18 and 19:
122.2. Typologinen nimistöntutkimu
- Page 20 and 21:
14Nissilän luokittelumallin heikko
- Page 22 and 23:
16määriteosa. Perusosa on nimenos
- Page 24 and 25:
181. Paikan sijainti, asema1.1. Tä
- Page 26 and 27:
20sisältö. Myöhemmin Kiviniemi o
- Page 28 and 29:
22ovat vaikuttavia tekijöitä murt
- Page 30 and 31:
24huomattiin nimistön käytön tut
- Page 32 and 33:
2635.)Tietoperäisten konnotaatioid
- Page 34 and 35:
28tutkimuksessa mukana olevien nimi
- Page 36 and 37:
30linen salamyhkäisyys ei saisi ke
- Page 38 and 39:
32ilmi se, kumpana nimenä haastate
- Page 40 and 41:
4. TULKINTOJA KUNTIEN NIMISTÄ344.1
- Page 42 and 43:
36N21 oli sekä kuullut että luken
- Page 44 and 45:
38vesistö on nimetty virran varrel
- Page 46 and 47:
40Hän arveli, että koska paikka o
- Page 48 and 49:
42vanhempi polvi on puhunut Nättim
- Page 50 and 51:
44loginen sekaantuminen suoni-sanaa
- Page 52 and 53:
46kylässä on 1500-luvulla asunut
- Page 54 and 55:
48Määriteliitynnäiset voivat muo
- Page 56 and 57:
50on pyörinyt veden varrella ja sa
- Page 58 and 59:
52muodostetut nimet yksiosaisiksi (
- Page 60 and 61:
54lisäksi myös Puurunen.Haastatel
- Page 62 and 63:
5617, 38; ST s. 183; SRM fol. 61v.)
- Page 64 and 65:
58todennäköisesti olisi karjalais
- Page 66 and 67:
605.1.2.2. Viinapuuhia Viinamäell
- Page 68 and 69:
62tai Hasinniemi-nimen osalta. Itse
- Page 70 and 71: 64nimestä tuli mieleen louna. Hän
- Page 72 and 73: 66sesti pakaraa ja lonkan seutua (P
- Page 74 and 75: 685.1.3. Yhdysnimet, joiden perusos
- Page 76 and 77: 70mukaan nimi Joutsenlahti ei ole k
- Page 78 and 79: 725.1.3.3. Akkojen AkonlahtiAkonlah
- Page 80 and 81: 74on nimetty tästä syystä.Kahdek
- Page 82 and 83: 765.1.4. Muut nimetTässä luvussa
- Page 84 and 85: 78Taival-sanalla on tutumman 'matka
- Page 86 and 87: 80voisi olla henkilönnimi. Kuusi m
- Page 88 and 89: 82paikan mukaan, ja N73:kin oli jos
- Page 90 and 91: 84N44 oletti nimen liittyvän ihmis
- Page 92 and 93: 86kuva(i)staa yhteyteen, koska vanh
- Page 94 and 95: 88voisi tarkoittaa jotain kalastusv
- Page 96 and 97: 90kaikkiaan 32. Kymmenessä tulkinn
- Page 98 and 99: 927. TULKINTOJA VESISTÖ- JA MAASTO
- Page 100 and 101: 947.1.2. Uinuva UnnukkaUnnukka on L
- Page 102 and 103: 96(Nuotio 1949: 156; Pekkarinen 196
- Page 104 and 105: 98helve 'kalvo- tai ripsumainen pal
- Page 106 and 107: 100”tuoksahtanut” muta. N73:lle
- Page 108 and 109: 1027.1.7. Kermainen KermajärviKerm
- Page 110 and 111: 104Siitti. Karemo on paikkaa nimest
- Page 112 and 113: 106sukupuolielimien alueelle, mutta
- Page 114 and 115: 1087.2.3. Turjakkeen Turjanvirta 29
- Page 116 and 117: 110Tappuvirta-nimi voidaan liittä
- Page 118 and 119: 112Joutenlahti luvussa 5.1.3.2). Po
- Page 122 and 123: 116N47 arveli niin ikään, että k
- Page 124 and 125: 118hänelle syntynyt mielikuva paik
- Page 126 and 127: 120M56a puolestaan kuului niihin ha
- Page 128 and 129: 122lahtea hurulahdeksi eli turhaksi
- Page 130 and 131: 124on samantapainen huonovetinen la
- Page 132 and 133: 126jää säilyvät siellä kesäku
- Page 134 and 135: 128asustaa suohon vahvasti liittyv
- Page 136 and 137: 130teltavien käyttämien parafraas
- Page 138 and 139: 132Taulukko 1b. Maallikoiden nimens
- Page 140 and 141: 134ihminen pystyisi liikkumaan tiet
- Page 142 and 143: 136Kolmas alaluokista on ”muunlai
- Page 144 and 145: 1388.1.2.2. Maaperän, veden, mater
- Page 146 and 147: 140ensin mainittu tulkintatapa vois
- Page 148 and 149: 1428.1.3. Paikalla oleva, esiintyv
- Page 150 and 151: 144assosiaatioon. Assosiaatioihin j
- Page 152 and 153: 146vaikkei nimissä ole lA-ainesta
- Page 154 and 155: 1488.1.4.3. TapahtumaKolmas alaluok
- Page 156 and 157: 150nimen synnylle on jokin selvä s
- Page 158 and 159: 152nimen Laidunmäki kohdalla on va
- Page 160 and 161: 154parissa tulkinnassa näkyi myös
- Page 162 and 163: 156Taulukko 2a. Maallikoille paikan
- Page 164 and 165: 158Taulukko 2c. Maallikoille paikan
- Page 166 and 167: 160assosiaatioihin. Toisaalta täh
- Page 168 and 169: 162tulkinnoissaan olleet vakavissaa
- Page 170 and 171:
164ilmaisee paikan lajin eli sen, m
- Page 172 and 173:
166arkivet 4. Mariehamn: Tryckeri &
- Page 174 and 175:
168toimituksia 1122. Helsinki: Suom
- Page 176 and 177:
170SALMELAINEN, E. A. 1925: Lehtiä
- Page 178 and 179:
172SRM = Säämingin ja Rantasalmen
- Page 180 and 181:
LIITE 2Haastateltavien taustatiedot
- Page 182:
N56N57aN57bN59aN59bN60N66N69N71N73N