urn_nbn_fi_uef-20110091

Recommendations

Info

50on pyörinyt veden varrella ja saanut virtaa virrasta. Hän kuitenkin alkoi epäillä tulkintansatodenmukaisuutta alkaessaan miettiä, onkohan edes sähkölamppua keksitty paikannimeämisen aikana.
5. TULKINTOJA VARKAUDEN KAUPUNGINOSIEN JA ASUINALUEIDENSEKÄ KATUJEN NIMISTÄ515.1. Kaupunginosien ja asuinalueiden nimet5.1.1. la, lä -loppuiset nimetKäsittelen tässä luvussa Varkauden la, lä -loppuisia kaupunginosien ja asuinalueidennimiä. Forsman kirjoitti jo vuonna 1891, että lA-johtimella on tuotettu ja tuotetaanvieläkin paikannimiä, jotka ”osoittavat henkilön asuntoa eli kotopaikkaa”, eli toisinsanottuna lA-johtimella on muodostettu talonnimiä. Forsman totesi tuolloin myös, ettäetenkin vanhojen lA-loppuisten nimien kantana on henkilönnimi, joko etu- tai sukunimi.(Forsman 1891: 231–233.) Näitä seikkoja pidetään yhtä totena nykyäänkin.Nissilän (1939: 280, ks. myös 1975: 99) mielestä paikannimet voidaan tulkitahenkilönnimen sisältäviksi, jos henkilönnimet (lähinnä sukunimet) esiintyvät yhä kyseisilläalueilla tai jos voidaan todistaa, että ne ovat joskus olleet käytössä siellä. Kirvuntalonnimiä tutkinut Lehikoinen puolestaan katsoo, että vaikka talonnimen voitaisiinkintodeta olevan tutkimusalueella käytössä myös sukunimenä, se ei vielä riitä takeeksisiitä, että talonnimi olisi kehittynyt henkilönnimestä. Tähän on syynä se, että talonnimestäon yhtä hyvin voinut tulla sukunimi kuin että sukunimi on voinut siirtyä talonnimeksitai sen osaksi. Näin ollen jokaisesta sekä sukunimenä että talonnimenäkäytetystä nimestä on selvitettävä erikseen, kumpi nimen funktioista on varhaisempi.Lehikoinen onkin päätynyt katsomaan talonnimen tai sen osan alkuperältään sukunimeksivain silloin, jos taloon sisältyvä nimi on ollut juuri tarkasteltavana olevan talonasukkaiden sukunimi. (Lehikoinen 1988: 62.)lA-loppuiset nimet ovat alkuaan olleet talon nimityksiä, mutta ne ovatmyöhemmin voineet siirtyä esimerkiksi kylän- tai koko pitäjän nimiksi. Alueen ensimmäinentalo on jakaannuttuaan antanut nimensä koko kylälle, ja jos kylä on muodostunutalueen hallinnolliseksi tai kirkolliseksi keskukseksi, siitä on tullut koko pitäjännimi (huom. Jäppilä luku 4.8). lA-loppuinen kylännimistö on levinnyt Suomessalaajalti, ja pitäjännimenäkin lA-loppuiset nimet ovat melko yleisiä. Itä-Suomessa lAloppuisetnimet saattavat näennäisesti sisältää etunimen, mutta ne onkin pääosinmuodostettu samakantaisesta nen-päätteisestä sukunimestä (Anttila < Anttinen). (Nissilä1962: 53–54; Kiviniemi 1975: 55.)Nimiin sisältyvät johtimet on katsottu nimielementeiksi ja johtimien avulla
Page 1 and 2:
PAIKANNIMEN MONET TARINATVarkautela
Page 3 and 4:
SISÄLLYS1. TUTKIMUKSEN TAUSTAA JA
Page 5 and 6: 7.2. Vedenkokoumien osien, koskien
Page 7 and 8: 1. TUTKIMUKSEN TAUSTAA JA TAVOITTEE
Page 9 and 10: 31) Millä tavoin maallikot selitt
Page 11 and 12: 52. TEOREETTINEN TAUSTANimistöä p
Page 13: 7näyttäytyy vahvana monissa sella
Page 16 and 17: 10Mitä Savon nimeen tulee - - kert
Page 18 and 19: 122.2. Typologinen nimistöntutkimu
Page 20 and 21: 14Nissilän luokittelumallin heikko
Page 22 and 23: 16määriteosa. Perusosa on nimenos
Page 24 and 25: 181. Paikan sijainti, asema1.1. Tä
Page 26 and 27: 20sisältö. Myöhemmin Kiviniemi o
Page 28 and 29: 22ovat vaikuttavia tekijöitä murt
Page 30 and 31: 24huomattiin nimistön käytön tut
Page 32 and 33: 2635.)Tietoperäisten konnotaatioid
Page 34 and 35: 28tutkimuksessa mukana olevien nimi
Page 36 and 37: 30linen salamyhkäisyys ei saisi ke
Page 38 and 39: 32ilmi se, kumpana nimenä haastate
Page 40 and 41: 4. TULKINTOJA KUNTIEN NIMISTÄ344.1
Page 42 and 43: 36N21 oli sekä kuullut että luken
Page 44 and 45: 38vesistö on nimetty virran varrel
Page 46 and 47: 40Hän arveli, että koska paikka o
Page 48 and 49: 42vanhempi polvi on puhunut Nättim
Page 50 and 51: 44loginen sekaantuminen suoni-sanaa
Page 52 and 53: 46kylässä on 1500-luvulla asunut
Page 54 and 55: 48Määriteliitynnäiset voivat muo
Page 58 and 59: 52muodostetut nimet yksiosaisiksi (
Page 60 and 61: 54lisäksi myös Puurunen.Haastatel
Page 62 and 63: 5617, 38; ST s. 183; SRM fol. 61v.)
Page 64 and 65: 58todennäköisesti olisi karjalais
Page 66 and 67: 605.1.2.2. Viinapuuhia Viinamäell
Page 68 and 69: 62tai Hasinniemi-nimen osalta. Itse
Page 70 and 71: 64nimestä tuli mieleen louna. Hän
Page 72 and 73: 66sesti pakaraa ja lonkan seutua (P
Page 74 and 75: 685.1.3. Yhdysnimet, joiden perusos
Page 76 and 77: 70mukaan nimi Joutsenlahti ei ole k
Page 78 and 79: 725.1.3.3. Akkojen AkonlahtiAkonlah
Page 80 and 81: 74on nimetty tästä syystä.Kahdek
Page 82 and 83: 765.1.4. Muut nimetTässä luvussa
Page 84 and 85: 78Taival-sanalla on tutumman 'matka
Page 86 and 87: 80voisi olla henkilönnimi. Kuusi m
Page 88 and 89: 82paikan mukaan, ja N73:kin oli jos
Page 90 and 91: 84N44 oletti nimen liittyvän ihmis
Page 92 and 93: 86kuva(i)staa yhteyteen, koska vanh
Page 94 and 95: 88voisi tarkoittaa jotain kalastusv
Page 96 and 97: 90kaikkiaan 32. Kymmenessä tulkinn
Page 98 and 99: 927. TULKINTOJA VESISTÖ- JA MAASTO
Page 100 and 101: 947.1.2. Uinuva UnnukkaUnnukka on L
Page 102 and 103: 96(Nuotio 1949: 156; Pekkarinen 196
Page 104 and 105: 98helve 'kalvo- tai ripsumainen pal
Page 106 and 107:
100”tuoksahtanut” muta. N73:lle
Page 108 and 109:
1027.1.7. Kermainen KermajärviKerm
Page 110 and 111:
104Siitti. Karemo on paikkaa nimest
Page 112 and 113:
106sukupuolielimien alueelle, mutta
Page 114 and 115:
1087.2.3. Turjakkeen Turjanvirta 29
Page 116 and 117:
110Tappuvirta-nimi voidaan liittä
Page 118 and 119:
112Joutenlahti luvussa 5.1.3.2). Po
Page 120 and 121:
114ämmä-nimiä on annettu monille
Page 122 and 123:
116N47 arveli niin ikään, että k
Page 124 and 125:
118hänelle syntynyt mielikuva paik
Page 126 and 127:
120M56a puolestaan kuului niihin ha
Page 128 and 129:
122lahtea hurulahdeksi eli turhaksi
Page 130 and 131:
124on samantapainen huonovetinen la
Page 132 and 133:
126jää säilyvät siellä kesäku
Page 134 and 135:
128asustaa suohon vahvasti liittyv
Page 136 and 137:
130teltavien käyttämien parafraas
Page 138 and 139:
132Taulukko 1b. Maallikoiden nimens
Page 140 and 141:
134ihminen pystyisi liikkumaan tiet
Page 142 and 143:
136Kolmas alaluokista on ”muunlai
Page 144 and 145:
1388.1.2.2. Maaperän, veden, mater
Page 146 and 147:
140ensin mainittu tulkintatapa vois
Page 148 and 149:
1428.1.3. Paikalla oleva, esiintyv
Page 150 and 151:
144assosiaatioon. Assosiaatioihin j
Page 152 and 153:
146vaikkei nimissä ole lA-ainesta
Page 154 and 155:
1488.1.4.3. TapahtumaKolmas alaluok
Page 156 and 157:
150nimen synnylle on jokin selvä s
Page 158 and 159:
152nimen Laidunmäki kohdalla on va
Page 160 and 161:
154parissa tulkinnassa näkyi myös
Page 162 and 163:
156Taulukko 2a. Maallikoille paikan
Page 164 and 165:
158Taulukko 2c. Maallikoille paikan
Page 166 and 167:
160assosiaatioihin. Toisaalta täh
Page 168 and 169:
162tulkinnoissaan olleet vakavissaa
Page 170 and 171:
164ilmaisee paikan lajin eli sen, m
Page 172 and 173:
166arkivet 4. Mariehamn: Tryckeri &
Page 174 and 175:
168toimituksia 1122. Helsinki: Suom
Page 176 and 177:
170SALMELAINEN, E. A. 1925: Lehtiä
Page 178 and 179:
172SRM = Säämingin ja Rantasalmen
Page 180 and 181:
LIITE 2Haastateltavien taustatiedot
Page 182:
N56N57aN57bN59aN59bN60N66N69N71N73N
show all

urn_nbn_fi_uef-20110091

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?