80voisi olla henkilönnimi. Kuusi mainitsi sukunimen Kämäräinen; yhdellä haastateltavallatulkinta perustui luettuun tietoon. Sen sijaan N22 ei uskonut, että paikka on saanutnimensä Kämäräisen mukaan.M41 arveli paikan saaneen nimensä Kämärinkoskesta, joka puolestaan on voitunimetä ominaisuutensa perusteella:Joo-o, siinähä’ ’on, Ämmä¡koski oj ja sitte on ollus semmonem pienempikoski, Kämäri¡koski. Se nimi on tullus siitä pienemmästä koskesta,se on semmone¡ kä¡kkä, kä¡kkänä koski tuota, kivikkoinej ja, hyvisemmone, kärttysän tuntune semmone vai- vaikee. Sitä on ruvettus sittesanomaa¡ koko aluetta Kämärin alueeks. Siitä koskesta se om minustasuanu tuota nimesä.– –.Jote¡kis se nimi viittaa siihen suuntaan, Kämäri, että se on semmone,ha¡kala, poukkoileva, kivikkoine, epämieräne.N47:lle nimestä tuli mieleen kämärä ja siitä vänkyrä havupuu. Hän arveli, että paikkaon voitu nimetä sen mukaan, millaista alueen puusto on. Toisaalta hän mietti, voisikokämärä tarkoittaa kosken sivuhaaraa, koska Kämärillä on paljon pieniä koskia.M56b:llä oli kaksi tulkintaa, joista toisen mukaan paikalla on voinut sijaita (tarkemminmäärittelemättömän) yhtiön parakkialue, jossa työntekijät ovat asustaneet. Hän lisäsi,että Kämäri-nimi voisi tällöin kuvastaa parakkien tasoa.M74:lle nimestä tuli mieleen alueella sijaitsevat jäähallit. Hän pohtikin, voisikonimi olla jonkinlainen muunnelma lämäristä (PS s.v. lämäri 'urh. ark. lyöntilaukaus'),koska alueella urheillaan ja harrastetaan paljon liikuntaa. Myös M73 totesi, että nimi onvähän kuin lämäri, joka nykyään voisikin liittyä nimeen jääkiekko- ja muun palloilutoiminnankautta. Hän kuitenkin oli sitä mieltä, että nimi on syntynyt alueen urheilutoimintaapaljon aikaisemmin. Sekä hän että N57b pohtivatkin, että Kämäri-nimi onvoinut olla paikan kutsumanimi ja vakiintunut siitä viralliseksi nimeksi. N57b:n mielikuvanmukaan nuoret ovat varmaankin viihtyneet Kämärin silloisella tanssilavalla jaalkaneet nimittää paikkaa slangilla eli nuorisokielellä Kämäriksi.5.2. Katujen nimetKatujen ja teiden nimet kuuluvat kaavanimiin. Kaavanimistö muodostuu eri tavalla kuinvanha, perinnäinen paikannimistö, joka syntyy spontaanisti käyttäjien tarpeidenmukaan. Kaavanimistä esimerkiksi juuri kadunnimiä luodaan usein nopeasti ja paljonyhtäaikaisesti laajoillekin alueille. Koska nimentarve on suuri, joudutaan turvautumaan
81keinotekoiseen nimenantoon. Valtaosa kadunnimistä onkin varta vasten kadunnimiksisepitettyjä ryhmänimiä: saman alueen kadunnimet on valittu samasta aihepiiristä,jolloin on syntynyt sama-aiheisten nimien ryhmä. Ryhmänimien aihepiiri voidaan saadakaavoitetusta alueesta, mutta usein se keksitään täysin mielivaltaisesti. (Lehikoinen1999: 61.)Alueen vanhat paikannimet ovat luonnollisin ja paras lähtökohta myös kadunnimille,ja niitä voi toki hyödyntää nimenannossa. Uudisnimiä luotaessa käytössä ovatsamat nimenantoperusteet kuin vanhassakin paikannimistössä: nimen aiheena voivatolla esimerkiksi paikan sijainti, paikalla olleet tai olevat rakennukset, alueen entisetmaanomistajat, paikalla sattuneet tapaukset jne. (Lehikoinen 1999: 61.) (Perinnäisten jasuunniteltujen paikannimien eroista ja yhtäläisyyksistä ks. lisää Benson 1976: 46–47.)Tutkimukseeni valitsemani kadunnimet ovat muistonimiä. Niillä tarkoitetaannimiä, jotka on tietoisesti annettu jonkun henkilön, tapahtuman tai muun seikanmuistoksi – termi itsekin kertoo, millaisista nimistä on kyse. Parhaimmillaan kaavanimistökinvoi siis kertoa seudun nykyisyydestä ja historiasta. (Lehikoinen 1999: 64;Närhi 1999: 96.)5.2.1. Satakunta taloa SatakunnankadullaMarttalan (1957: 101) mukaan tehdasalueen lähellä sijaitseva Satakunnankatu on saanutnimensä sen muistoksi, että A. Ahlström Oy on lähtöisin Satakunnasta. Antti Ahlströminperikunta osti Varkauden tehdasyhtiön Wahlien suvulta haltuunsa vuonna 1909(Soikkanen 1963: 150).Kaikkiaan 28 haastateltavalla oli tulkinta Satakunnankatu-nimen alkuperästä. 15haastateltavaa yhdisti nimen samannimiseen maakuntaan. Heistä viisi ei osannuttarkemmin arvioida sitä, miten nimi voisi Satakuntaan liittyä; se vain tuli heille muutenensimmäisenä mieleen. Kolme haastateltavaa uskoi, että Satakunnankatu kuuluu osaksiryhmänimiä: M41:n ensimmäinen oletus oli, että tarkoituksena on ollut ryhtyä antamaankaduille maakuntien nimiä. N59b:n mukaan nimi voisi olla arkkitehdin keksimä, ja hänpohti, onko seudulla muitakin maakuntiin tai muualle Suomeen liittyviä nimiä. M51aarveli, että Varkaudessa on alettu antaa maakuntiin liittyviä nimiä kaduille, kun muutkadunnimet ovat loppuneet kesken.Neljä haastateltavaa oletti nimen liittyvän samannimisen maakunnan ohellaAhlströmiin. N43 arveli, että joku Ahlströmin herroista on halunnut nimetä kadun maakunnankunniaksi. M43 ja M65 järkeilivät, että kadun nimi on annettu Ahlströmin koti-
- Page 1 and 2:
PAIKANNIMEN MONET TARINATVarkautela
- Page 3 and 4:
SISÄLLYS1. TUTKIMUKSEN TAUSTAA JA
- Page 5 and 6:
7.2. Vedenkokoumien osien, koskien
- Page 7 and 8:
1. TUTKIMUKSEN TAUSTAA JA TAVOITTEE
- Page 9 and 10:
31) Millä tavoin maallikot selitt
- Page 11 and 12:
52. TEOREETTINEN TAUSTANimistöä p
- Page 13:
7näyttäytyy vahvana monissa sella
- Page 16 and 17:
10Mitä Savon nimeen tulee - - kert
- Page 18 and 19:
122.2. Typologinen nimistöntutkimu
- Page 20 and 21:
14Nissilän luokittelumallin heikko
- Page 22 and 23:
16määriteosa. Perusosa on nimenos
- Page 24 and 25:
181. Paikan sijainti, asema1.1. Tä
- Page 26 and 27:
20sisältö. Myöhemmin Kiviniemi o
- Page 28 and 29:
22ovat vaikuttavia tekijöitä murt
- Page 30 and 31:
24huomattiin nimistön käytön tut
- Page 32 and 33:
2635.)Tietoperäisten konnotaatioid
- Page 34 and 35:
28tutkimuksessa mukana olevien nimi
- Page 36 and 37: 30linen salamyhkäisyys ei saisi ke
- Page 38 and 39: 32ilmi se, kumpana nimenä haastate
- Page 40 and 41: 4. TULKINTOJA KUNTIEN NIMISTÄ344.1
- Page 42 and 43: 36N21 oli sekä kuullut että luken
- Page 44 and 45: 38vesistö on nimetty virran varrel
- Page 46 and 47: 40Hän arveli, että koska paikka o
- Page 48 and 49: 42vanhempi polvi on puhunut Nättim
- Page 50 and 51: 44loginen sekaantuminen suoni-sanaa
- Page 52 and 53: 46kylässä on 1500-luvulla asunut
- Page 54 and 55: 48Määriteliitynnäiset voivat muo
- Page 56 and 57: 50on pyörinyt veden varrella ja sa
- Page 58 and 59: 52muodostetut nimet yksiosaisiksi (
- Page 60 and 61: 54lisäksi myös Puurunen.Haastatel
- Page 62 and 63: 5617, 38; ST s. 183; SRM fol. 61v.)
- Page 64 and 65: 58todennäköisesti olisi karjalais
- Page 66 and 67: 605.1.2.2. Viinapuuhia Viinamäell
- Page 68 and 69: 62tai Hasinniemi-nimen osalta. Itse
- Page 70 and 71: 64nimestä tuli mieleen louna. Hän
- Page 72 and 73: 66sesti pakaraa ja lonkan seutua (P
- Page 74 and 75: 685.1.3. Yhdysnimet, joiden perusos
- Page 76 and 77: 70mukaan nimi Joutsenlahti ei ole k
- Page 78 and 79: 725.1.3.3. Akkojen AkonlahtiAkonlah
- Page 80 and 81: 74on nimetty tästä syystä.Kahdek
- Page 82 and 83: 765.1.4. Muut nimetTässä luvussa
- Page 84 and 85: 78Taival-sanalla on tutumman 'matka
- Page 88 and 89: 82paikan mukaan, ja N73:kin oli jos
- Page 90 and 91: 84N44 oletti nimen liittyvän ihmis
- Page 92 and 93: 86kuva(i)staa yhteyteen, koska vanh
- Page 94 and 95: 88voisi tarkoittaa jotain kalastusv
- Page 96 and 97: 90kaikkiaan 32. Kymmenessä tulkinn
- Page 98 and 99: 927. TULKINTOJA VESISTÖ- JA MAASTO
- Page 100 and 101: 947.1.2. Uinuva UnnukkaUnnukka on L
- Page 102 and 103: 96(Nuotio 1949: 156; Pekkarinen 196
- Page 104 and 105: 98helve 'kalvo- tai ripsumainen pal
- Page 106 and 107: 100”tuoksahtanut” muta. N73:lle
- Page 108 and 109: 1027.1.7. Kermainen KermajärviKerm
- Page 110 and 111: 104Siitti. Karemo on paikkaa nimest
- Page 112 and 113: 106sukupuolielimien alueelle, mutta
- Page 114 and 115: 1087.2.3. Turjakkeen Turjanvirta 29
- Page 116 and 117: 110Tappuvirta-nimi voidaan liittä
- Page 118 and 119: 112Joutenlahti luvussa 5.1.3.2). Po
- Page 120 and 121: 114ämmä-nimiä on annettu monille
- Page 122 and 123: 116N47 arveli niin ikään, että k
- Page 124 and 125: 118hänelle syntynyt mielikuva paik
- Page 126 and 127: 120M56a puolestaan kuului niihin ha
- Page 128 and 129: 122lahtea hurulahdeksi eli turhaksi
- Page 130 and 131: 124on samantapainen huonovetinen la
- Page 132 and 133: 126jää säilyvät siellä kesäku
- Page 134 and 135: 128asustaa suohon vahvasti liittyv
- Page 136 and 137:
130teltavien käyttämien parafraas
- Page 138 and 139:
132Taulukko 1b. Maallikoiden nimens
- Page 140 and 141:
134ihminen pystyisi liikkumaan tiet
- Page 142 and 143:
136Kolmas alaluokista on ”muunlai
- Page 144 and 145:
1388.1.2.2. Maaperän, veden, mater
- Page 146 and 147:
140ensin mainittu tulkintatapa vois
- Page 148 and 149:
1428.1.3. Paikalla oleva, esiintyv
- Page 150 and 151:
144assosiaatioon. Assosiaatioihin j
- Page 152 and 153:
146vaikkei nimissä ole lA-ainesta
- Page 154 and 155:
1488.1.4.3. TapahtumaKolmas alaluok
- Page 156 and 157:
150nimen synnylle on jokin selvä s
- Page 158 and 159:
152nimen Laidunmäki kohdalla on va
- Page 160 and 161:
154parissa tulkinnassa näkyi myös
- Page 162 and 163:
156Taulukko 2a. Maallikoille paikan
- Page 164 and 165:
158Taulukko 2c. Maallikoille paikan
- Page 166 and 167:
160assosiaatioihin. Toisaalta täh
- Page 168 and 169:
162tulkinnoissaan olleet vakavissaa
- Page 170 and 171:
164ilmaisee paikan lajin eli sen, m
- Page 172 and 173:
166arkivet 4. Mariehamn: Tryckeri &
- Page 174 and 175:
168toimituksia 1122. Helsinki: Suom
- Page 176 and 177:
170SALMELAINEN, E. A. 1925: Lehtiä
- Page 178 and 179:
172SRM = Säämingin ja Rantasalmen
- Page 180 and 181:
LIITE 2Haastateltavien taustatiedot
- Page 182:
N56N57aN57bN59aN59bN60N66N69N71N73N