urn_nbn_fi_uef-20110091

273. TUTKIMUSAINEISTO JA -MENETELMÄTutkimusaineistonani on 38 varkautelaisen kansanetymologiset tulkinnat kaupunkiinsaja sen lähialueisiin liittyvistä paikannimistä. Nimet ovat kuntien, kaupunginosien, asuinalueiden,taajamien, kylien, vesistöjen ja katujen nimiä sekä maastonimiä. Kaupunginosien,asuinalueiden ja katujen nimet kuuluvat viralliseen kaupunkinimistöön eli kaavanimistöön(ks. Ainiala 2003: 209). Se voi sisältää sekä perinnäisiä paikannimiä ettäviranomaisten asemakaavaa varten luomia nimiä (Ainiala 2005: 13).Tutkimuksessani on mukana yhteensä 57 paikannimeä (ks. liite 1) 9 . Kyseessä eiole kattava otos koko alueen nimistöstä. Valitsin nimet käyttämällä kolmea kriteeriä,jotka toimivat samalla aineiston rajausperusteina: 1) Nimien tulee liittyä läheisestiVarkauteen ja sen lähialueisiin, jotta tutkimukseen osallistuvilla varkautelaisilla henkilöilläolisi yhteys sekä nimeen että sen tarkoitteeseen eli itse paikkaan 10 . 2) Nimien tuleeainakin suurimmalta osalta olla tuttuja varkautelaisille, jotta tutkimukseeni osallistuvathenkilöt voivat nimitulkinnoissaan tarvittaessa hyödyntää tietämystään nimeen liittyvästäpaikasta. Valitsemani nimet ovatkin pääosin makrotoponyymejä eli laajaltitunnettuja nimiä, jollaisia ovat esimerkiksi huomattavien järvien ja luonnonkohteidennimet sekä kaupunkiympäristössä kaupunginosien ja tärkeimpien katujen nimet (Ainialaym. 2008: 90). 3) Nimet eivät saa olla asiataustaltaan läpinäkyviä, jotta erilaisia kansanetymologisiatulkintoja kertyisi tarpeeksi.Asiataustaltaan läpinäkyvillä eli transparenteilla nimillä tarkoitetaan syntaktis-semanttisestieli lausesemanttisesti läpinäkyviä nimiä. Tällaisten nimien nimeämisperusteon siis tiedossa tai ainakin helposti arvattavissa niiden nimiasun perusteella.Syntaktis-semanttisesti läpinäkyvänä pidän esimerkiksi nimeä Käpykangas '? kangas,jossa on paljon käpyjä, käpyinen kangas', vaikka minulla ei olekaan tiedossa sen oikeaanimeämisperustetta. Jätin tällaiset tapaukset pääosin tutkimukseni ulkopuolelle, muttaolen myös hieman poikennut tästä kriteeristä ja valitsin mukaan myös joitakin sellaisianimiä, joiden asiataustan päättely ei mielestäni ole niin vaikeaa kuin muiden9 Alun perin nimiä oli mukana 59. Jätin yhden nimen pois tutkimuksestani siitä syystä, että olin jokandidaatintutkielmastani alkaen käyttänyt tarkoitteesta sellaista nimeä, joka mitä ilmeisimminon olemassa ainoastaan omassa mielikuvituksessani – virallisen nimen asemaa nimellä ei tunnuolevan, eikä se ollut tuttu tutkimukseeni osallistuneille henkilöillekään. Toisen nimen jätin poissiitä syystä, että erehdyin luulemaan sitä nimirypään kantanimeksi, vaikkei se sitä mitä todennäköisimminole. Lisäksi tarkoite ei ollut entuudestaan tuttu itselleni, eikä se tuntunut olevantutkimukseen osallistuneiden henkilöidenkään tiedossa.10 Suomalaisessa onomastiikassa nimen viittaussuhdetta tarkoitteeseensa kutsutaan denotaatioksi(Ainiala ym. 2008: 34; termistä lisää ks. mm. Kiviniemi ym. 1974: 11, 52; Kiviniemi 1975: 9;Sjöblom 2006: 24). Vrt. konnotaatio.