urn_nbn_fi_uef-20110091

725.1.3.3. Akkojen AkonlahtiAkonlahti on saanut nimensä alueella sijaitsevan samannimisen lahden mukaan, eli nimion metonyyminen siirrynnäinen. Akonlahden viereinen niemi on nimeltään Akonniemi.Nimien Akon-määriteosa viitannee akkaan: Mallatin (2007: 96) mukaan Ako[n]-muotoon yksi Akka-yhdysnimien alkuosista. Isovanhempien nimityksiä paikannimistössätutkineen Mauno A. Rissasen (1962: 23) mukaan Akko : Akon on yleinen määriteosayhdysperäisissä paikannimissä itämurteiden alueella. Nissiläkin kirjoittaa, että joissakinpaikannimissä on tavallisen -a, -ä -loppuisen määreen asemasta o, ö. Savon nimistössätämä nimityyppi kuulemma näyttää olleen yleinen jo 1500-luvun puolivälissä. (Nissilä1962: 78.)Paikkaa nimestäneen Karemon (1970, NA) mukaan nimeen liittyy perimätietoa,jonka mukaan Kustaa III:n 24 sotajoukon mukana oli tullut akkoja. Kautovaarapuolestaan tietää kansanperinteen kertovan, että kolme akkaa oli soutanut Siitinselälläolevaan saareen välipalalle. Tuuli oli irrottanut akkojen veneen, ja nämä olivathuutaneet apua toista vuorokautta, ennen kuin sattumalta soutamassa ollut kalamiespelasti akat läheiseen niemeen. Tästä tapahtumasta olisivat sekä Akonniemi ettäAkonlahti saaneet nimensä. Kautovaara on sitä mieltä, että akkaan liittyvät nimet ovatvanhoja, ja hän uskoo, että kuten monet muutkin Varkauden paikannimet myösAkonniemi- ja Akonlahti-nimet ovat peräisin saamelaisajalta, sillä saamelaisilla oliuseita akka-johdannaisia suojeluhenkiä. (Kautovaara 2008: 95.)Soikkasen (1963: 17) mukaan Akonlahti kuuluu niihin nimiin, jotka ovat saaneetnimensä eränautinta-alueiden omistajien mukaan. Stevens-Salkorannan mukaan Akonlahtimainitaan jo vanhoissa 1500-luvun verokirjoissa (ACkoinlahti). MaantarkastusluetteloissaAkonlahti ja Akonniemi esiintyvät myös asuissa Akoijnn Lahen aho (1563)ja Akoin Neemij (1620-luku). Stevens-Salkoranta olettaa nimen syntyneen jo pyyntikulttuurikaudella,koska verokirjoista ei tavata sellaisia miehiä tai sukuja, jotka olisivatvoineet antaa nimensä paikalle. Nimi on tuolloinkin mahdollisesti voinut tulla Akkasensuvusta, jonka Stevens-Salkorannan mukaan tiedetään liikkuneen Etelä-Savossa keskiajalla.(Stevens-Salkoranta 1952; SRM fol. 61; JHM fol. 98.)Toisaalta Stevens-Salkoranta (1952) pohtii, että nimeen sisältyvällä akka-sanallavoisi olla myös väheksyvä merkitys, jolloin lahden nimi voisi johtua siitä, että sensaaliit olivat pienempiä kuin lähiympäristön. Myös Suomalaisessa paikannimikirjassa(2007: 19) todetaan akka-sanan käytön olevan usein halveksuvaa ja että monet Akka-,24 Kustaa III oli Ruotsin kuningas 1771–92. Kustaa III:n sota käytiin vuosina 1788–90. (Mäntylä1987a: 309–311; 1987b: 313–333; SHP: 923.)