urn_nbn_fi_uef-20110091

139joko sana-assosiaatioihin tai konnotaatioihin tai niihin kumpaankin. Sana-assosiaatioihinpohjasivat myös seuraavat tulkinnat: Luttilan arveltiin saaneen nimensä siitä,että paikka on maaperältään luhtaa tai lettoa (4 nimitulkintaa), Likolahtea otaksuttiinmuun muassa heinittyneeksi, liejuiseksi, mutaiseksi ja limaiseksi (3), Huruslahdenarveltiin olevan humuspitoista (2), Helvejärvestä tuli mieleen kaislan helpeet ja sitäkautta heinäisyys ja ruohoisuus (1), Kurolaa arveltiin kuraiseksi ja märäksi paikaksi (1),Siitinselkään arveltiin liittyvän siitepölyä ja roskaisuutta (1) ja sekä Suonenjokea ettäSoisaloa arveltiin soiseksi paikaksi (1).8.1.2.3. Muunlainen ominaisuusPaikan muunlaista ominaisuutta pidettiin paikan nimeämisperusteena 34 nimenkohdalla. Yhteensä tällaisia nimitulkintoja oli 219. Tähän luokkaan sijoittamieni nimitulkintojenkohdalla oli usein vaikea päätellä, tarkoittivatko haastateltavat tulkinnoissaansitä, että paikka on nimetty muunlaisen ominaisuutensa perusteella, vai sitä,että paikka on saanut nimensä paikalla olevan tai esiintyvän mukaan. Myös Kiviniemion huomannut saman vaikeuden todellisten nimeämisperusteiden luokittelun kohdalla:esimerkiksi Kivi-määritteen osalta on monesti lähes mahdotonta tietää, onko nimenantajatarkoittanut paikan ominaisuutta 'kivinen' vai yksittäisten kivien esiintymistäpaikalla. Kiviniemi huomauttaa, ettei näiden asioiden välillä edes aina liene mitäänselvää eroa. (Kiviniemi 1990: 129, 149.) Osa tähän luokkaan sijoittamistani maallikkoselityksistäperustuu siis täysin omaan tulkintaani ja voisi toisaalta aivan yhtä hyvin ollaluokassa ”paikalla oleva, esiintyvä”. Tämä kannattaa huomioida, jos haluaa tarkastellaerityisesti maallikoiden nimeämisperustetulkintojen lukumääriä.Tutkimuksessani mukana olevista nimistä Haiseva ja Hyväjärvi ovat sellaisia,jotka asiataustaltaan todennäköisesti liittyvät paikan muunlaiseen ominaisuuteen.Haastateltavatkin liittivät nämä nimet selvimmin paikan ominaisuuteen: Haisevastatodettiin, että se haisee (23 nimitulkintaa) ja Hyväjärven arveltiin olevan jollain tavallahyvä (22).Myös Akonlahti, Huruslahti, Kallavesi ja Ämmäkoski voisivat todellisuudessaolla nimettyjä ominaisuutensa johdosta, mahdollisesti myös Virtasalmi, ja samaa mieltäolivat myös jotkut haastateltavista. Esimerkiksi Kallavesi-nimestä oli yhteensä 18paikan muunlaiseen ominaisuuteen perustuvaa tulkintaa, ja yhtä lukuun ottamatta niissäkaikissa tarkoitteen arveltiin saaneen nimensä joko siitä, että järven vesi on kylmää, taisiitä, että järvi on kalaisa. Tämän nimen tulkintojen kohdalla kiinnostavaa on se, että