urn_nbn_fi_uef-20110091

16määriteosa. Perusosa on nimenosa, joka tarkoittaa itse paikkaa ja ilmaisee sen lajin tainimen, eli yhdysnimen perusosana voi olla vain paikan lajin ilmaiseva appellatiivi 5 taipaikannimi. Määriteosalla tarkoitetaan perusosaa määrittävää ilmausta, joka yleensäilmaisee jonkin paikkaa luonnehtivan erityispiirteen. (Kiviniemi 1975: 58.) Esimerkiksinimessä Kermajärvi on kaksi nimenosaa, joista perusosa järvi ilmaisee paikan lajin jamääriteosa Kerma luonnehtii paikkaa.Nimenosat on tapana erottaa toisistaan vinoviivalla: Kerma/järvi. Mikälinimessä on vain yksi nimenosa, nimi on yksiosainen ja koostuu pelkästä perusosasta.Kiviniemen mielestä nimenosa ei ole kielellisesti paras termi yksiosaisista nimistäpuhuttaessa, mutta koska nimitys on jo vakiintunut, sitä tuskin on syytä vaihtaa. Hänkuitenkin muistuttaa olemaan tarkka sen suhteen, miten termi on määritelty. (Kiviniemi1990: 94; ks. myös Kiviniemi 1975: 57–59.)Nimenosia voi olla kolmenlaisia: paikan lajia ilmaisevia, nimittäviä tai erityispiirrettäilmaisevia. Kuten edellä ilmeni, paikanlajia ilmaiseva tehtävä on nimen perusosalla.Se siis kertoo, millaisesta paikasta on kyse. Nimittävät nimenosat ovat proprisiaeli nimen sisältäviä nimenosia, joilla ei ole paikkaa kuvaavaa sisältöä, eli ne eivätilmaise paikan lajia tai erityispiirteitä. Nimittävän nimenosan funktio voi olla sekänimen määrite- että perusosalla. Nimittäviä nimenosia on kolmenlaisia: Tällaisia ovatlainanimet, jotka ovat lainanottajien kannalta sisällöttömiä (Reiviikki < Bredvik). Myösepeksegeettisten nimien (alun perin yksiosaisen tai sellaiseksi muuttuneen nimen,johon on lisätty jälkikäteen paikan lajia luonnehtiva perusosa) määriteosa on funktioltaannimittävä (Reiviikki > Reiviikin/lahti). Lisäksi sellaisten nimien, joiden määriteosatäsmentää esimerkiksi paikan sijaintia tai kokoa, perusosat on katsottu nimittäviksinimenosiksi (Pohjois-/Venelahti). Mallat pitää termiä nimittävä nimenosa huonona jaharhaanjohtavana, sillä paikannimen tehtävähän ylipäätään on ”nimittää”. Hän eikuitenkaan ota kantaa siihen, millaista termiä kyseisestä nimenosasta olisi parempikäyttää. (Zilliacus 1972: 373; Kiviniemi ym. 1974: 8, 13, 24, 25, 33, 39, 41; Mallat2007: 28–29.)Erityispiirrettä ilmaiseva nimenosa kertoo jotakin nimen tarkoittamastapaikasta. Tavallisimmin kyse on kaksiosaisesta yhdysnimestä, jonka perusosa ilmaiseepaikan lajin ja määriteosa paikan erityispiirteen. Esimerkiksi Hyväjärvi-nimen perusosajärvi ilmaisee, että paikka on lajiltaan järvi, ja erityispiirrettä ilmaiseva määriteosa Hyvä5 Sanojen esiintymistä nimielementteinä ja nimenosina erilajisissa nimissä tutkineet Salmenkivi,Pulkkinen ja Tuominen huomauttavat, etteivät kaikki nimenloppuiset lekseemit kuvaa paikantodellista lajia eivätkä siten ole perusosia. Tämä ilmenee erityisesti kulttuurinimien kohdalla.Esimerkiksi luokassa 'pelto tai niitty' he huomasivat aineistonsa perusteella esiintyvän kolmenimeä, joiden viimeinen elementti on luola. (Salmenkivi ym. 2006: 206.)