urn_nbn_fi_uef-20110091

48Määriteliitynnäiset voivat muodostua myös suoraan kantanimestä (Haukijärvi >Haukivuori). Kyseessä on eräänlainen jo nimen muodostuksessa tapahtuva ideaalinenellipsi. Kiviniemen mukaan nimenmuodostukseen näyttää aina kuuluneen sellainentapa, että sijaintia ilmaisevan yhdysnimimääritteen (Haukijärvenvuori) sijasta voidaansamassa funktiossa tietyin ehdoin käyttää myös yhdysnimen määriteosaa (Hauki/järvi >Hauki[järven]vuori), jolloin nimi saa paikannimille tyypillisimmän rakenteen. Määriteliitynnäistenmuodostamisella on pyritty ensisijassa ilmauksiin, jotka erottuvat kokoliitynnäisiäparemmin propreiksi. Koska valmiiden mallien mukaan on samantyyppisiänimiä voitu muodostaa jatkuvasti, ei ole syytä otaksua, että määriteliitynnäiset yleensäolisivat kokoliitynnäisten kautta syntyneitä. (Kiviniemi ym. 1974: 46; Kiviniemi 1975:67–68.)Paikannimikirjan mukaan voisi olla mahdollista, että esimerkiksi Haukijärvi- taiHaukivesi-nimisen järven rannalla sijainnut maankohouma olisi saanut nimen Haukivuorisijaintinsa perusteella. Teoriaa kuitenkin horjuttaa se, ettei pitäjän alueellaainakaan nykyisin ole Haukivuori-nimistä maankohoumaa sen enempää kuin Haukialkuistajärveä tai muuta vesistöä, joten pitäjän nimi jää vaille lopullista selitystä. (SP s.73.)18 haastateltavalla oli joka tapauksessa arvionsa Haukivuori-nimen synnystä.Nimi herätti haastateltavissa ihmettelyä järjenvastaisuudellaan. Kuusi arveli paikansaaneen nimensä sijaintinsa perusteella. Esimerkiksi N60:n mukaan voisi kuvitella, ettäkorkean mäen äärellä on ollut pieniä lampia, joissa on ollut kaloja. Kolme haastateltavaaarveli, että nimi on syntynyt muotoassosiaation perusteella. Esimerkiksi M73 aprikoi,että vuori voisi olla hauenpään muotoinen, terävä. Se olisi näkynyt korkealle ja voinuttoimia eräänlaisena maamerkkinä. M56a puolestaan oli sitä mieltä, ettei paikka olevoinut saada nimeään muodon perusteella. Hän perusteli vastaustaan siten, että vuori onaikoinaan ollut metsän peitossa, eikä näin ollen ole voitu nähdä, minkä muotoinen seon.N66 ja N69 arvelivat paikan saaneen nimensä haukiin liittyvän tekemisenjohdosta: N69:n tulkinnan mukaan vuori on saanut nimensä siitä, että jostain erämaalammestatai -järvestä saadut hauet on menty siivoamaan ja paistamaan vuorelle. N66puolestaan arveli, että läheisestä vesistöstä saadut hauet on kuivatettu vuorella. Hänentoisen tulkintansa mukaan nimi on voitu antaa kalastajan unelman mukaan. Kyseessäolisi siis toivenimi, joka sisältäisi toiveen paikan ominaisuudesta (ks. Kiviniemi ym.1974: 53; Ainiala ym. 2008: 89).M51b pohti, liittyisikö nimi jotenkin sukunimeen. Hän arveli, että paikalla onvoinut asua Haukisia. M43:n erään tulkinnan mukaan nimi voi perustua tarustoon.