urn_nbn_fi_uef-20110091

70mukaan nimi Joutsenlahti ei ole koskaan ollut kansanomaisessa käytössä, vaikka seonkin kirjattu karttaan. (Marttala 1957: 47; Pekkarinen 1968, NA.)Joutsen-sanaan sisältyy ts-yhtymä, jolla on useita edustumia nykymurteissakin.Nykysuomen ts-yhtymä on perintöä soinnittomasta dentaalispiranttiääntämyksestä(ϑϑ : ϑϑ ~ ϑ), joka puolestaan on lähtöisin kantasuomen affrikaattaääntämyksestä (t ( ts :(ts). Pohjoissavolaisissa murteissa soinnittomasta dentaalispirantista on tultu htedustumaan,jonka heikkoasteinen vastine t sisältyy myös Joutenlahti-nimeen.Radikaalisen aste-vaihtelun säännön mukaisesti nykysuomen joutsen on taipunutVarkauden alueen murteessa jouten : jouhtenen 'joutsen : joutsenen'. Soinnittomastadentaalispirantista kehittynyt savolainen ht-edustuma on palautettavissa viimeistään1500-luvun alkupuolelle. Keskiajan kirjallisissa lähteissä spiranttiääntämystä merkittiinyleisimmin tz:na, ja merkintätapa säilyi kauan – Savossa jopa senkin jälkeen, kunääntämisen mukaisia kirjoitustapoja oli jo näkynyt. (Rapola 1966: 36, 182–195; 1969:38–45; Timonen 1979: 37; ks. myös Räisänen 1982: 114 Kainuun Jouten-alkuisistapaikannimistä.) Nimi Joutsenlahti, jota vielä 1950-luvulla on toivottu Joutenlahti-nimentilalle, on Joutenlahti-nimen normaalistettu asu. Nimeä on ilmeisesti pyritty vakiinnuttaakäyttöön, kun Joutenlahti-nimen vanhat kirjoitusasut ovat näyttäneet viittaavanyleiskieliseen muotoon.Mikä sitten on ollut Joutenlahden nimeämisperuste? Kiviniemen mukaanjoidenkin eläinlajien pesiminen tietyllä paikalla on voinut olla niin näkyvää taikuuluvaa, että se on antanut aiheen nimeämiseen. Lintujen nimitykset paikannimissäperustuvatkin hyvin usein siihen, että tietyt lajit pesivät jatkuvasti samoilla paikoilla.Toisaalta pesimispaikat ovat voineet olla myös pyyntipaikkoja, ja lintujen nimityksetvoivat näkyä paikannimistössä myös tästä syystä. (Kiviniemi 1990: 139.)Mainittakoon vielä, että Kautovaara on jälleen omalla linjallaan. Hän on sitämieltä, että lahti ei ole Joutsenlahti eikä siten tullut joutsenista, kuten hänen mielestänjoskus virheellisesti on mainittu. Hän vetoaa jouten-sanan etymologiaan, joka selittääsanan merkitykseksi 'joutilas, joutaa, olla toimeton, hyödytön, tyhjänpäiväinen'. Kautovaaranmielestä nimi jouten-sanan tässä merkityksessä sopii paikkaan, sillä varkautelaisetovat kärsineet tyhjänpäiväisen ja joutavan lahden harmia jo kymmenien sukupolvienajan. (Kautovaara 2008: 77.)30 haastateltavalla oli tulkinta Joutenlahti-nimen alkuperästä. 15 haastateltavaayhdisti nimen joutseniin joko kuulemansa (4), lukemansa (1) tai molempien (1) sekäoman mielikuvansa perusteella (9). Esimerkiksi N43 ja N57a päättelivät, että alueella onjoskus saattanut olla joutsenia. N43:n tulkintaan vaikutti osin mielikuva paikasta: hänmuisti nuoruudestaan Joutenlahden korkeat ruo'ot, joissa joutsenet ovat saattaneet pesiä.