42vanhempi polvi on puhunut Nättimä-alkuisista paikoista (Nättimänpelto, Nättimänsuo),ovat paikat nuoremman polven kielessä muuttuneet Nättimäki-alkuisiksi (Nättimäenpelto,Nättimäensuo). Uudet nimenkäyttäjät eivät ole Ainialan mukaan olleet tyytyväisiäNättimä-nimien semanttiseen läpinäkymättömyyteen, jolloin he ovat muuttaneet ne läpinäkyvämmiksitulkitsemalla ne Nättimäki-nimeen perustuviksi. (Ainiala 1997: 195.)Kenties samanlainen semanttinen muutos on ollut myös Pieksämäki-nimen taustalla(vrt. Nättimä – Pieksämä); Pieksämäki lienee tosin saanut asunsa Nättimäki-alkuisianimiä paljoltikin aikaisemmin (ks. Ainiala mp.; vrt. SP s. 332).Entä mikä on Pieksämäki-nimen asiatausta? Paikannimikirjan mukaan Pieksämänseurakunta perustettiin Pieksänjärven rannalle. Järven alkuperäinen nimi onluultavasti ollut *Pieksemäjärvi tai *Pieksämäjärvi. Nimen on arveltu kuvanneen sitä,kuinka laineet lyövät eli pieksevät järven rantoja; Pieksänjärvi kun on harvinaisensaareton ja suuriselkäinen järvi. (SP s. 332.)20 haastateltavalla oli tulkinta nimen synnystä, ja kaikille nimestä tuli mieleenpieksäminen (PS s.v. piestä ~ pieksää 'hakata, piiskata, suomia, hutkia'). Erojatulkinnoissa oli sen suhteen, ketä tai mitä paikalla on mahdollisesti piesty. 19haastateltavan vastaukset perustuivat omiin mielikuviin; yksi haastateltava ei ollutvarma, oliko hän kuullut selityksestä vai oliko joskus pohtinut sitä jonkun kanssayhdessä.Viisi haastateltavaa ei osannut tarkemmin määritellä, keihin tai mihin pieksäminenon kohdistunut, mutta hekin liittivät nimen pieksämiseen. M43:n mielestänimestä tulee helppo mielleyhtymä: mäellä on pieksetty tai pidetty pieksäjäiset. 12haastateltavaa pohti, voisiko pieksäminen kohdistua ihmisiin. Viisi heistä arveli, ettämäki on voinut aikoinaan olla rangaistuspaikka. Esimerkiksi M54 mietti, onko mäelläannettu lapsille selkään. M73:n tulkinnan mukaan mäellä on kenties jaettu rangaistuksiaja annettu julkisia selkäsaunoja. Hän lisäsi naureskellen, että siksi varmaan Pieksämäenkupeeseen on rakennettu vankilakin 16 . Kolme haastateltavaa arveli nimen tulevantappelemisesta. Esimerkiksi M51b pohti nimeä seuraavasti:Pieksämäki ni, varmaa¡kil liittyy taas niihi, tappeluhommii’ ’että.Millo¡ka siellä ny, siellähä o, ollun niitä otteluita oliko se jopa, ei se nytnuijasodassa olluv vaam missä sodassa se oli. Jossai¡ kuite¡kit tapeltusiellä. Siellä on tasaset ka¡kaat hyvät ka¡kaat tapella ollus siinä justiisa,mäellä.Myös N66 totesi aluksi, että paikalla on varmaan tapeltu paljon, mutta lisäsi heti perään,16 Naarajärven vankila sijaitsee Pieksämäen kunnassa n. 10 kilometriä Pieksämäeltä.
43ettei nimen välttämättä tarvitse liittyä tappelemiseen. Hänen mukaansa nimeen liittyväsana voi olla maataloustermi: esimerkiksi riihessä on voitu puida viljaa, jota sitten onpieksetty.N57b ei uskonut, että Pieksämäellä olisi piesty ihmisiä sen enempää kuinmuuallakaan, vaikka nimi siihen viittaakin. Hän pohti, voisiko nimi olla alun perin ollut*Pieksämä, joka olisi muotoutunut Pieksämäki-asuun, tai sitten *Pieksä, joka olisi*Pieksämä-muodon kautta tullut lopulta Pieksämäki-muotoon. Hän ei kuitenkaanosannut tarkemmin sanoa, mistä paikka olisi saanut mahdollisen alkuperäisen nimensä*Pieksämä ~ *Pieksä, mutta hänen mielestään *Pieksämä olisi kiva ja erikoinen nimiPieksämäki-nimen sijasta. Myöskään N54 ei uskonut, että paikalla olisi pidetty pieksäjäisiä.Hän arveli, että *pieksä tarkoittaa jollakin vanhalla kielellä jotain sellaista, jonkamerkitystä ei enää tunneta. N73 oli sitä mieltä, että nimet tulevat usein luonnostaeivätkä niinkään ihmisen toiminnasta. Hän arveli pieksämisen liittyvän jotenkin alueenluontoon, muttei osannut tarkemmin määritellä, miten.M70:llä ja N47:llä oli pieksämiseen liittyvän tulkinnan lisäksi toinenkin tulkinta.M70:n mukaan paikalla oleva mäki on voinut olla pieni, jolloin nimi olisikin ollut*Pienmäki, joka olisi aikojen kuluessa muuttunut muotoon Pieksämäki. N47 muuttinimen muotoon *Pieksumäki. Hänen arvionsa mukaan nimi voisi liittyä kulkemisenkautta pieksuihin esimerkiksi siten, että paikalla on ollut joskus suutarin verstaita.4.6. Suonenjoen suonikas jokiSuonenjoki on 7 573 17 asukkaan kaupunki Pohjois-Savossa. Nimen vanhoja kirjoitusasujaovat Sonnejoki 1415, Suonenjoki 1799 ja Suonijoki 1799. Itsenäinen pitäjäSuonenjoesta tuli vuonna 1856. Asutusnimi on syntynyt samannimisen joen nimestä, elinimi on metonyyminen siirrynnäinen. Joennimi palautuu vanhempaan asuun *Suonnejokitai *Suonteenjoki, johon viittaavat vanhat asiakirjamerkinnät ja samaan nimirypääseenkuuluvan pitkän järvenselän Suonteenselän (myös Suontienselkä) määriteosa,jonka alkuperä on epäselvä. Myös Joutsassa on Suontee-niminen järvi. Molemmillajärvillä on se yhteinen piirre, että niiden keskiosassa oleva salmi jakaa ne kahteen osaan.Paikannimikirja pitää todennäköisenä, että nimenanto on jotenkin perustunut tähänseikkaan. Lähtökohdaksi sopivaa sanaa ei kuitenkaan tunneta mistään kielestä. Suonenjoki-nimennykyisen asun muodostumiseen on luultavasti vaikuttanut kansanetymo-17 Asukasmäärä helmikuussa 2011 (VRK).
- Page 1 and 2: PAIKANNIMEN MONET TARINATVarkautela
- Page 3 and 4: SISÄLLYS1. TUTKIMUKSEN TAUSTAA JA
- Page 5 and 6: 7.2. Vedenkokoumien osien, koskien
- Page 7 and 8: 1. TUTKIMUKSEN TAUSTAA JA TAVOITTEE
- Page 9 and 10: 31) Millä tavoin maallikot selitt
- Page 11 and 12: 52. TEOREETTINEN TAUSTANimistöä p
- Page 13: 7näyttäytyy vahvana monissa sella
- Page 16 and 17: 10Mitä Savon nimeen tulee - - kert
- Page 18 and 19: 122.2. Typologinen nimistöntutkimu
- Page 20 and 21: 14Nissilän luokittelumallin heikko
- Page 22 and 23: 16määriteosa. Perusosa on nimenos
- Page 24 and 25: 181. Paikan sijainti, asema1.1. Tä
- Page 26 and 27: 20sisältö. Myöhemmin Kiviniemi o
- Page 28 and 29: 22ovat vaikuttavia tekijöitä murt
- Page 30 and 31: 24huomattiin nimistön käytön tut
- Page 32 and 33: 2635.)Tietoperäisten konnotaatioid
- Page 34 and 35: 28tutkimuksessa mukana olevien nimi
- Page 36 and 37: 30linen salamyhkäisyys ei saisi ke
- Page 38 and 39: 32ilmi se, kumpana nimenä haastate
- Page 40 and 41: 4. TULKINTOJA KUNTIEN NIMISTÄ344.1
- Page 42 and 43: 36N21 oli sekä kuullut että luken
- Page 44 and 45: 38vesistö on nimetty virran varrel
- Page 46 and 47: 40Hän arveli, että koska paikka o
- Page 50 and 51: 44loginen sekaantuminen suoni-sanaa
- Page 52 and 53: 46kylässä on 1500-luvulla asunut
- Page 54 and 55: 48Määriteliitynnäiset voivat muo
- Page 56 and 57: 50on pyörinyt veden varrella ja sa
- Page 58 and 59: 52muodostetut nimet yksiosaisiksi (
- Page 60 and 61: 54lisäksi myös Puurunen.Haastatel
- Page 62 and 63: 5617, 38; ST s. 183; SRM fol. 61v.)
- Page 64 and 65: 58todennäköisesti olisi karjalais
- Page 66 and 67: 605.1.2.2. Viinapuuhia Viinamäell
- Page 68 and 69: 62tai Hasinniemi-nimen osalta. Itse
- Page 70 and 71: 64nimestä tuli mieleen louna. Hän
- Page 72 and 73: 66sesti pakaraa ja lonkan seutua (P
- Page 74 and 75: 685.1.3. Yhdysnimet, joiden perusos
- Page 76 and 77: 70mukaan nimi Joutsenlahti ei ole k
- Page 78 and 79: 725.1.3.3. Akkojen AkonlahtiAkonlah
- Page 80 and 81: 74on nimetty tästä syystä.Kahdek
- Page 82 and 83: 765.1.4. Muut nimetTässä luvussa
- Page 84 and 85: 78Taival-sanalla on tutumman 'matka
- Page 86 and 87: 80voisi olla henkilönnimi. Kuusi m
- Page 88 and 89: 82paikan mukaan, ja N73:kin oli jos
- Page 90 and 91: 84N44 oletti nimen liittyvän ihmis
- Page 92 and 93: 86kuva(i)staa yhteyteen, koska vanh
- Page 94 and 95: 88voisi tarkoittaa jotain kalastusv
- Page 96 and 97: 90kaikkiaan 32. Kymmenessä tulkinn
- Page 98 and 99:
927. TULKINTOJA VESISTÖ- JA MAASTO
- Page 100 and 101:
947.1.2. Uinuva UnnukkaUnnukka on L
- Page 102 and 103:
96(Nuotio 1949: 156; Pekkarinen 196
- Page 104 and 105:
98helve 'kalvo- tai ripsumainen pal
- Page 106 and 107:
100”tuoksahtanut” muta. N73:lle
- Page 108 and 109:
1027.1.7. Kermainen KermajärviKerm
- Page 110 and 111:
104Siitti. Karemo on paikkaa nimest
- Page 112 and 113:
106sukupuolielimien alueelle, mutta
- Page 114 and 115:
1087.2.3. Turjakkeen Turjanvirta 29
- Page 116 and 117:
110Tappuvirta-nimi voidaan liittä
- Page 118 and 119:
112Joutenlahti luvussa 5.1.3.2). Po
- Page 120 and 121:
114ämmä-nimiä on annettu monille
- Page 122 and 123:
116N47 arveli niin ikään, että k
- Page 124 and 125:
118hänelle syntynyt mielikuva paik
- Page 126 and 127:
120M56a puolestaan kuului niihin ha
- Page 128 and 129:
122lahtea hurulahdeksi eli turhaksi
- Page 130 and 131:
124on samantapainen huonovetinen la
- Page 132 and 133:
126jää säilyvät siellä kesäku
- Page 134 and 135:
128asustaa suohon vahvasti liittyv
- Page 136 and 137:
130teltavien käyttämien parafraas
- Page 138 and 139:
132Taulukko 1b. Maallikoiden nimens
- Page 140 and 141:
134ihminen pystyisi liikkumaan tiet
- Page 142 and 143:
136Kolmas alaluokista on ”muunlai
- Page 144 and 145:
1388.1.2.2. Maaperän, veden, mater
- Page 146 and 147:
140ensin mainittu tulkintatapa vois
- Page 148 and 149:
1428.1.3. Paikalla oleva, esiintyv
- Page 150 and 151:
144assosiaatioon. Assosiaatioihin j
- Page 152 and 153:
146vaikkei nimissä ole lA-ainesta
- Page 154 and 155:
1488.1.4.3. TapahtumaKolmas alaluok
- Page 156 and 157:
150nimen synnylle on jokin selvä s
- Page 158 and 159:
152nimen Laidunmäki kohdalla on va
- Page 160 and 161:
154parissa tulkinnassa näkyi myös
- Page 162 and 163:
156Taulukko 2a. Maallikoille paikan
- Page 164 and 165:
158Taulukko 2c. Maallikoille paikan
- Page 166 and 167:
160assosiaatioihin. Toisaalta täh
- Page 168 and 169:
162tulkinnoissaan olleet vakavissaa
- Page 170 and 171:
164ilmaisee paikan lajin eli sen, m
- Page 172 and 173:
166arkivet 4. Mariehamn: Tryckeri &
- Page 174 and 175:
168toimituksia 1122. Helsinki: Suom
- Page 176 and 177:
170SALMELAINEN, E. A. 1925: Lehtiä
- Page 178 and 179:
172SRM = Säämingin ja Rantasalmen
- Page 180 and 181:
LIITE 2Haastateltavien taustatiedot
- Page 182:
N56N57aN57bN59aN59bN60N66N69N71N73N