urn_nbn_fi_uef-20110091

1538.1.6. Muut oletetut nimeämisperusteetEsittelen tässä luvussa loput haastateltavien nimeämisperustetulkinnat. Eräs tapa selittäänimien syntyä oli keinotekoinen nimenanto: nimiä Satakunnankatu (3 nimitulkintaa),Häyrilä (2), Akonlahti (1), Kankunharju (1), Maavesi (2) ja Yölinnunsalmi (1) kuvailtiintulkinnoissa tarkoituksella annetuiksi, keksityiksi, tekemällä tehdyiksi, väkisin väännetyiksija hatusta vedetyiksi. Näissä tulkinnoissa haastateltavat eivät pitäneet nimiäspontaaneina.Yhteensä neljässä nimitulkinnassa arveltiin, että Tyyskä ja Kämäri ovat vakiintuneetpaikkojen nimiksi epävirallisista nimistä. Niillä tarkoitetaan kaikkia kaupunkiympäristönpaikannimiä, jotka eivät ole virallisia ja jotka on usein muodostettu paikanvirallisesta nimestä (esim. Kuoppis < Kuoppakangas, Köpe < Könönpelto). Haastateltavatpuhuivat nimien yhteydessä paikkojen lempinimistä, ja yksi heistä mainitsislangin. Totta onkin, että epäviralliset nimet muistuttavat slangia ja ne voidaan katsoaosaksi sitä, sillä epävirallisissa paikannimissä käytetyt johtimet ovat samoja kuinslangissa yleensä. Teoriassa Kämäri olisi voitu muodostaa erittäin yleisellä -Arislangijohtimellasamalla tavalla kuin Päiviönsaaresta on tullut Päikkäri ja Tyyskä voisiolla saanut muotonsa -skA-johtimella samaan tapaan kuin Varkauden Hanhenkaulanimisestäuimarannasta on tullut Haniska. Käytännössä tämä ei kuitenkaan voisi ollamahdollista, sillä Suomen vanhimmat slanginimet ovat vain reilun sadan vuoden takaa.Niitä syntyi ensimmäisenä Helsingissä 1800-luvun lopussa samaan aikaan kuin Stadinslangi sai alkunsa, ja muualle Suomeen niitä alkoi muodostua vasta 1950-luvultalähtien, kun uutta nuorisokieltä alettiin puhua muuallakin kuin Helsingissä. (Ainiala2003: 211; Mielikäinen 2005: 28–29, 34–35, 38; nimiesimerkit ovat omiani. Ks. myösAiniala 2010.)Eräissä tulkinnoissa Satakunnankatua arveltiin nimetyksi Ahlströmin kotipaikan,maakunnan tai jonkin laivanrakennuttajan kunniaksi tai muistoksi (5 nimitulkintaa),Haukivuorea pidettiin eräänlaisena toivenimenä, kalastajan unelmana (1), Helvejärveäsiistittynä karttanimenä alkuperäisen *Helvetinjärven sijasta (1), Leunanmäkeä painovirheenä(kirjurinetymologiana?) (1) ja Taipaletta eräänlaisena matkamiesten mukanatulleena analogisena siirrynnäisenä (1).Loput haastateltavien nimitulkinnoista olivat tapauksia, joissa ajatellut nimeämisperusteetjäivät kauttaaltaan epäselviksi. Tähän ryhmään kuuluvat sellaiset tulkinnat,joissa haastateltavat totesivat, että Kallavedestä tulee mieleen kallankukka, Joutenlahdestajoutsen, Orinnorosta hevonen jne., mutta joita he eivät sen enempää täsmentäneet.Kuten esimerkeistä käy ilmi, osa näistä tulkinnoista perustui assosiaatioihin;