1087.2.3. Turjakkeen Turjanvirta 29Turjanvirta on pienen kosken synnyttämä vesistönkohta Repokankaalla VarkaudessaVäli- ja Alalammen välissä. Nimellä tarkoitetaan myös Alalammen viereistä asutusta.Turjanvirta-nimen iästä ei ole tietoa. Virran vanha nimi on Haikolanvirta. Nuotio onarvellut, että nimen taustalla on pejoratiivinen henkilönnimi. Kautovaaran mielestäTurjanvirta-nimi on erittäin vanha ja viittaa lappalaisaikaan, ja samoin olettaaTimonenkin. Sanoilla turja ja turjalainen on useita eri merkityksiä: ne ovat muunmuassa voineet merkitä 'saamelaista' yleensä mutta erityisesti 'tietäjää, noitaa, velhoa;poppamiestä'. Tässä merkityksessä turja tunnetaan myös Savossa; sen sijaan turjaamerkityksessä 'saamelainen' ei Varkaudessa tunneta. (Nuotio 1949: 249–250; Marttala1957: 111; Timonen 1979: 110–111; SP s. 467; Kautovaara 2008: 87; ks. myös SMSAs.v. turja.)Kautovaara (2008: 87) uskoo Varkauden Turjanvirtaan liittyvän turjaperinnettä,jolla hän ilmeisesti tarkoittaa paikalla sattuneita hurjia tekoja ja asioita, joita luultavastijoku turja on tehnyt. Paikannimikirjan mukaan Turja-nimiä on Suomessa muutamia;nimien joukossa mainitaan myös Varkauden Turjanvirta. Nimet ovat suomalaistenantamia, mutta nimenantoperusteissa on teoksen mukaan arvatenkin ollut vaihteluasanan eri merkitysten vuoksi. (SP s. 467.)Haastateltavista 19:llä oli tulkinta Turjanvirta-nimen taustasta. Kymmenenhaastateltavaa arveli paikan saaneen nimensä joko turjasta ~ turjakkeesta tai sittenTurja-nimisestä henkilöstä. Kiinnostavaa oli, miten eri tavalla haastateltavat määrittelivätturjan ~ turjakkeen. Esimerkiksi N21 kertoi voivansa kuvitella nimen määriteosanviittaavan johonkin köyhään ukkoon, joka on asunut mökissä. Hänen mukaansatällaisia ukkoja kutsuttiin ennen turjaukoiksi tai turaukoiksi. N77b kertoi, että nimestäon aina tullut hänelle mieleen virtapaikka, jonka rannalla on asunut jossain röttelössäturjake eli resuinen ukko, vanhapoika. N43:lle tuli nimestä sellainen mielikuva, ettäpaikalla on asunut turja, turjake, eli karvainen, pelottava ja epäsiisti ihminen. N69määritteli turjakkeen ihmiseksi, jolle siisteys ja hygienia ovat toisarvoinen seikka jaelämänlaatu sitäkin tärkeämpää. M55a arveli nimestä seuraavaa:29 Alun perin kyselin haastateltavilta tulkintoja Turjanvirrantie-nimestä. Koska haastateltavatkuitenkin selittivät nimeä primaarina Turjanvirta-nimenä, päätin haastattelujen jälkeen muuttaanimeä tutkimuksessani ja käsitellä sitä luontonimenä.
109– – mistä se Turjanvirta on sitte, saanun nimesä o¡ko siellä taas joku,turja, turjake asunu. – –. Se o semmonev vähä, omissa oloissaa, hyvihhiljane. Hyvih hiljane semmone, että vastoo ku¡ kysytääm mutta eipaljom muuta.N54 ja M50b tiesivät turjan tarkoittavan 'noitaa, tietäjää' ja he arvelivat nimen liittyvänsanan tähän merkitykseen. M51b ja M56a arvelivat, että paikan nimi on tullut Turjasukunimestä.Sen sijaan N73 oli sitä mieltä, että Turja pohjalaisena sukunimenä tuskinon levinnyt Varkauteen asti, eikä hän siksi uskonut, että paikalla olisi asunut kukaanTurja-niminen henkilö.Kuusi haastateltavaa arveli, että nimi on tullut virran ominaisuuden mukaan; taasturja ~ turjake määriteltiin usealla eri tavalla. M43 tiesi turjan tarkoittavan jonkinlaistatietäjää tai samaania, outoa ihmistä, joka on kykeneväinen esimerkiksi pysäyttämäänveren. Hän olettikin, että virta voisi olla jotenkin taianomainen ja oikukas eli turja. M73arveli, että nimen määriteosa voisi viitata turmiin. Hän arveli, että vesi on vienyt ihmisiämukanaan siten, että ihmiset ovat hukkuneet tai pudonneet jäihin. Hän olettikin nimenmääriteosan tulleen siitä, että paikka on turmiollinen. N71:lle turjasta tuli mieleensynkkä. Hän arveli nimen määriteosan kuvastavan virran synkkyyttä ja vaarallisuutta.M70 puolestaan arveli turjan ~ turjakkeen tarkoittavan 'kaseikkoista': hänen mielikuvansamukaan virran rannassa on ollut puustoa, joka on taipunut virran päälle. N47:najatuksen mukaan paikka on saanut nimensä siitä, että joki tai virta on ollut ryteikköinen,vaikeakulkuinen ja hankala eli turjake. N57b arveli nimen tarkoittavan sitä, ettäpaikka on turjake eli luonnontilassa oleva, sekava ja sotkuinen paikka, jota ei olesiistitty. Hän luonnehti paikan luontoa huolimattomaksi verrattuna kaupunkiin, jossaluontoa siistitään.M54 yhdisti nimen ainoana paikalla sattuneeseen tapahtumaan: Hänen mukaansaturja viittaa tuoneen, ja hän arveli, että sanonta ”tuoni vei” tarkoittaisi samaa kuin ”turjavei”. Hän pohti, olisiko joku joskus hukkunut paikalla tai olisiko paikalla sattunut yksitai useampi haveri.7.2.4. Tappoja TappuvirrallaTappuvirta on salmi Haukiveteen kuuluvien Äimisveden ja Joutsenveden välilläVarkauden Kangaslammin ja nykyisen Savonlinnan pohjoiskärjen välissä. Savonlinnanpuolella on Tappuniemi, jonka vanhoiksi kirjoitusasuiksi tiedetään ainakin tappo nemennene ja tappu nemi 1563. (SP s. 446.) Soikkasen (1963: 15) mukaan Kangaslammin
- Page 1 and 2:
PAIKANNIMEN MONET TARINATVarkautela
- Page 3 and 4:
SISÄLLYS1. TUTKIMUKSEN TAUSTAA JA
- Page 5 and 6:
7.2. Vedenkokoumien osien, koskien
- Page 7 and 8:
1. TUTKIMUKSEN TAUSTAA JA TAVOITTEE
- Page 9 and 10:
31) Millä tavoin maallikot selitt
- Page 11 and 12:
52. TEOREETTINEN TAUSTANimistöä p
- Page 13:
7näyttäytyy vahvana monissa sella
- Page 16 and 17:
10Mitä Savon nimeen tulee - - kert
- Page 18 and 19:
122.2. Typologinen nimistöntutkimu
- Page 20 and 21:
14Nissilän luokittelumallin heikko
- Page 22 and 23:
16määriteosa. Perusosa on nimenos
- Page 24 and 25:
181. Paikan sijainti, asema1.1. Tä
- Page 26 and 27:
20sisältö. Myöhemmin Kiviniemi o
- Page 28 and 29:
22ovat vaikuttavia tekijöitä murt
- Page 30 and 31:
24huomattiin nimistön käytön tut
- Page 32 and 33:
2635.)Tietoperäisten konnotaatioid
- Page 34 and 35:
28tutkimuksessa mukana olevien nimi
- Page 36 and 37:
30linen salamyhkäisyys ei saisi ke
- Page 38 and 39:
32ilmi se, kumpana nimenä haastate
- Page 40 and 41:
4. TULKINTOJA KUNTIEN NIMISTÄ344.1
- Page 42 and 43:
36N21 oli sekä kuullut että luken
- Page 44 and 45:
38vesistö on nimetty virran varrel
- Page 46 and 47:
40Hän arveli, että koska paikka o
- Page 48 and 49:
42vanhempi polvi on puhunut Nättim
- Page 50 and 51:
44loginen sekaantuminen suoni-sanaa
- Page 52 and 53:
46kylässä on 1500-luvulla asunut
- Page 54 and 55:
48Määriteliitynnäiset voivat muo
- Page 56 and 57:
50on pyörinyt veden varrella ja sa
- Page 58 and 59:
52muodostetut nimet yksiosaisiksi (
- Page 60 and 61:
54lisäksi myös Puurunen.Haastatel
- Page 62 and 63:
5617, 38; ST s. 183; SRM fol. 61v.)
- Page 64 and 65: 58todennäköisesti olisi karjalais
- Page 66 and 67: 605.1.2.2. Viinapuuhia Viinamäell
- Page 68 and 69: 62tai Hasinniemi-nimen osalta. Itse
- Page 70 and 71: 64nimestä tuli mieleen louna. Hän
- Page 72 and 73: 66sesti pakaraa ja lonkan seutua (P
- Page 74 and 75: 685.1.3. Yhdysnimet, joiden perusos
- Page 76 and 77: 70mukaan nimi Joutsenlahti ei ole k
- Page 78 and 79: 725.1.3.3. Akkojen AkonlahtiAkonlah
- Page 80 and 81: 74on nimetty tästä syystä.Kahdek
- Page 82 and 83: 765.1.4. Muut nimetTässä luvussa
- Page 84 and 85: 78Taival-sanalla on tutumman 'matka
- Page 86 and 87: 80voisi olla henkilönnimi. Kuusi m
- Page 88 and 89: 82paikan mukaan, ja N73:kin oli jos
- Page 90 and 91: 84N44 oletti nimen liittyvän ihmis
- Page 92 and 93: 86kuva(i)staa yhteyteen, koska vanh
- Page 94 and 95: 88voisi tarkoittaa jotain kalastusv
- Page 96 and 97: 90kaikkiaan 32. Kymmenessä tulkinn
- Page 98 and 99: 927. TULKINTOJA VESISTÖ- JA MAASTO
- Page 100 and 101: 947.1.2. Uinuva UnnukkaUnnukka on L
- Page 102 and 103: 96(Nuotio 1949: 156; Pekkarinen 196
- Page 104 and 105: 98helve 'kalvo- tai ripsumainen pal
- Page 106 and 107: 100”tuoksahtanut” muta. N73:lle
- Page 108 and 109: 1027.1.7. Kermainen KermajärviKerm
- Page 110 and 111: 104Siitti. Karemo on paikkaa nimest
- Page 112 and 113: 106sukupuolielimien alueelle, mutta
- Page 116 and 117: 110Tappuvirta-nimi voidaan liittä
- Page 118 and 119: 112Joutenlahti luvussa 5.1.3.2). Po
- Page 120 and 121: 114ämmä-nimiä on annettu monille
- Page 122 and 123: 116N47 arveli niin ikään, että k
- Page 124 and 125: 118hänelle syntynyt mielikuva paik
- Page 126 and 127: 120M56a puolestaan kuului niihin ha
- Page 128 and 129: 122lahtea hurulahdeksi eli turhaksi
- Page 130 and 131: 124on samantapainen huonovetinen la
- Page 132 and 133: 126jää säilyvät siellä kesäku
- Page 134 and 135: 128asustaa suohon vahvasti liittyv
- Page 136 and 137: 130teltavien käyttämien parafraas
- Page 138 and 139: 132Taulukko 1b. Maallikoiden nimens
- Page 140 and 141: 134ihminen pystyisi liikkumaan tiet
- Page 142 and 143: 136Kolmas alaluokista on ”muunlai
- Page 144 and 145: 1388.1.2.2. Maaperän, veden, mater
- Page 146 and 147: 140ensin mainittu tulkintatapa vois
- Page 148 and 149: 1428.1.3. Paikalla oleva, esiintyv
- Page 150 and 151: 144assosiaatioon. Assosiaatioihin j
- Page 152 and 153: 146vaikkei nimissä ole lA-ainesta
- Page 154 and 155: 1488.1.4.3. TapahtumaKolmas alaluok
- Page 156 and 157: 150nimen synnylle on jokin selvä s
- Page 158 and 159: 152nimen Laidunmäki kohdalla on va
- Page 160 and 161: 154parissa tulkinnassa näkyi myös
- Page 162 and 163: 156Taulukko 2a. Maallikoille paikan
- Page 164 and 165:
158Taulukko 2c. Maallikoille paikan
- Page 166 and 167:
160assosiaatioihin. Toisaalta täh
- Page 168 and 169:
162tulkinnoissaan olleet vakavissaa
- Page 170 and 171:
164ilmaisee paikan lajin eli sen, m
- Page 172 and 173:
166arkivet 4. Mariehamn: Tryckeri &
- Page 174 and 175:
168toimituksia 1122. Helsinki: Suom
- Page 176 and 177:
170SALMELAINEN, E. A. 1925: Lehtiä
- Page 178 and 179:
172SRM = Säämingin ja Rantasalmen
- Page 180 and 181:
LIITE 2Haastateltavien taustatiedot
- Page 182:
N56N57aN57bN59aN59bN60N66N69N71N73N