122lahtea hurulahdeksi eli turhaksi siitä syystä, ettei lahtea pitkin pääse kulkemaan läpi.M51a puolestaan pohti nimeä seuraavaan tapaan:Ku ajatellaan et joku, pohjosen nii¡kuh huru-ukko nii siis tavallaan etse om pikkusen semmonen epämääränen, epämääränen ja tuota, ää, totatoi tommonen, et e- ei oo kaikki kotona et se om pikkusen, eevanhuuvenhöperötaij joku tän tyyppinen. Nii¡kuj jos ajatellaan tuoHuruslahti ni tuoha om pikkusen epämääränen se jatkuu sinne aika kauas,niin nin se on ehkä sieltä kautta vois juontuus se nimi. Jollail laillaepämääränen lahti koska tuota se, sehäm menee lopuiks aika kauas tonne,se vaa¡ kapenee lutakkona tuonne, poh- tota, pohjosta kohti.Viidelle muullekin haastateltavalle tuli M51a:n tapaan nimestä mieleen huru(s)-ukko.Esimerkiksi N59b arveli, että joku huru-ukon eli ”höpöttelevän ja kiertelevän ukon”maineessa oleva henkilö on voinut asua paikan lähistöllä. N52 määritteli huru(s)-ukon”hurahtelevaiseksi” mutta kuitenkin voimakkaaksi ja kuntoilevaksi ukoksi. N55 vastasinauraen huru-ukon tarkoittavan hänen mielestään kevyesti elävää mieshenkilöä. Sensijaan kaksi haastateltavaa ei uskonut nimellä olevan tekemistä huru-ukkojen kanssa,vaikka nimi sellaisen mieleen tuokin.Viisi haastateltavaa yhdisti nimen tekemiseen. Esimerkiksi N56:n mielestä hurusananvoisi yhdistää vilkkauteen, ja hän arvioi lahden saaneen nimensä siitä, ettävesialueella on ollut vilkasta toimintaa. N77b:lle tuli mieleen, että lahdella on savolaisittainhuruteltu eli ajeltu veneillä. M41 oli kuullut tulkinnan, jonka mukaan nimiliittyisi vanhaan suomalaiseen sanaan suurus 'ruoka'. Hän pohti, miten sana voisi liittyäpaikkaan, ja tuli siihen tulokseen, että jossain lahden pohjukassa on voinut olla välietappi,jossa on nautittu suurusta eli ruokailtu ja levätty. N47 kertoi, että Huruslahtinimiolisi ollut vanhoissa kartoissa muodossa *Huoruuslahti. Hänen mukaansa Savossaon roiseja paikannimiä, jotka ovat kuvanneet ihmisyhteisöjä. Myös N43 oli kuullut, ettänimi on aiemmin ollut *Huoruuslahti. Hän arveli, että Taulumäen asutus on mahdollisestisynnyttänyt kyseisen ammattikunnan tai sitten alueella on käyty paljon puskassa– jokainen varmaan osaa itse täydentää, mitä hän tällä vastauksellaan tarkoitti. Sensijaan kaksi haastateltavaa ei uskonut, että nimi liittyisi huorintekemiseen. EsimerkiksiM65 oli sitä mieltä, että tällainen tarina on jälkikäteen keksitty, sillä alue ei ole ollutvielä nimenannon aikaan pysyvästi asutettua eikä asioilla näin ollen voi olla paikkansapitävää yhteyttä.Kolme haastateltavaa arveli nimen liittyvän tapahtumaan tai vesistön toimintaan:M55a ja N57b yhdistivät nimen hurahtaa-verbiin. M55a arveli, että Huruslahti onalavesi, johon ikään kuin hurahtaa ylempää lisää vettä. N57b:n mukaan lahteen on
123voinut hurahtaa mäeltä likavesiä. M51b oli lukenut, että nimi tulee verbistä huoratamerkityksessä 'varastaa'. Nimen asiataustaksi hän selitti sitä, että lahti varastaa elihuoraa vettä pääväylältä.Kaksi haastateltavaa liitti nimen vieraista kielistä johdetuksi: M56b:n arvionmukaan hurus-määriteosa voisi olla lähtöisin ruotsinkielestä. M56a taas muistelilukeneensa, että nimi olisi aiemmin ollut *Huuruslahti, ja että sana huurus olisisaamelaista perua. M50b ja N73 arvelivat huruksen olevan jokin hyvin vanha suomalainensana, jonka merkitys on jo hämärtynyt. M54 uskoi nimen määriteosan olevanvesistöön liittyvä termi.7.3.4. Liottelua likaisessa LikolahdessaLikolahti on Puurtilan ja Puurtilanniemen väliin jäävä lahti Komminselässä Varkaudessa.Vanhoissa asiakirjoissa nimen kirjoitusasuna ovat muun muassa Liko Lax 1778 jaLikolax 1797. Kautovaara vetoaa nimen selityksessä liko-sanan etymologiaan ja kertoosen tarkoittavan 'liekoa, vettynyttä puuta vedessä tai maalla'. Meriluoto-Kovasenmukaan Liko-nimet kertovat pellavan viljelyn yleisyydestä Savossa. Timonen uskooVarkaudenkin Likolahti-nimen olevan peräisin siitä, että lahdessa on liotettu pellavia.Paikannimien yleisimpiä perus- ja määriteosia tutkineen Kiviniemen aineiston mukaanLikolahti on neljänneksi yleisin lahden nimi Suomessa. Myös Kiviniemen kertomaviittaa siihen, että Likolahdet ovat olleet likopaikkoja. (Meriluoto-Kovanen 1974: 121–122; Timonen 1979: 70; Kiviniemi 1990: 193–194; ks. myös Kautovaara 2008: 88.)20 haastateltavaa pohti Likolahti-nimen alkuperää. Heistä 12 arveli, että nimiliittyy liottamiseen. Esimerkiksi N21 ajatteli, että lahdella on voinut olla maalaistaloja,joissa on kasvatettu pellavia, joita on ollut hyvä liottaa lahdessa. N71:n mielikuvanmukaan lahdessa on voitu käydä mattopyykillä ja liottaa mattoja. M43:n mukaan liossaon ennen pidetty pellavien ja pyykin lisäksi myös kaloja ennen niiden syöntiä.M55b arveli nimen liittyvän liottamisen sijasta liuottamiseen:O¡ko siellä liuotettuj jotakin tossa lahdessa, oisko puutavaran uittoo ollu.Et siellä ois säilytetty.Kahdeksan haastateltavaa arveli nimen liittyvän jollain tavalla lahden likaisuuteen.Esimerkiksi M51b kuvitteli lahden samanlaiseksi kuin hänen kotipaikkakuntansasamanniminen lahti on, matalaksi ja heinittyneeksi. Hän arveli, että Varkauden Likolahti
- Page 1 and 2:
PAIKANNIMEN MONET TARINATVarkautela
- Page 3 and 4:
SISÄLLYS1. TUTKIMUKSEN TAUSTAA JA
- Page 5 and 6:
7.2. Vedenkokoumien osien, koskien
- Page 7 and 8:
1. TUTKIMUKSEN TAUSTAA JA TAVOITTEE
- Page 9 and 10:
31) Millä tavoin maallikot selitt
- Page 11 and 12:
52. TEOREETTINEN TAUSTANimistöä p
- Page 13:
7näyttäytyy vahvana monissa sella
- Page 16 and 17:
10Mitä Savon nimeen tulee - - kert
- Page 18 and 19:
122.2. Typologinen nimistöntutkimu
- Page 20 and 21:
14Nissilän luokittelumallin heikko
- Page 22 and 23:
16määriteosa. Perusosa on nimenos
- Page 24 and 25:
181. Paikan sijainti, asema1.1. Tä
- Page 26 and 27:
20sisältö. Myöhemmin Kiviniemi o
- Page 28 and 29:
22ovat vaikuttavia tekijöitä murt
- Page 30 and 31:
24huomattiin nimistön käytön tut
- Page 32 and 33:
2635.)Tietoperäisten konnotaatioid
- Page 34 and 35:
28tutkimuksessa mukana olevien nimi
- Page 36 and 37:
30linen salamyhkäisyys ei saisi ke
- Page 38 and 39:
32ilmi se, kumpana nimenä haastate
- Page 40 and 41:
4. TULKINTOJA KUNTIEN NIMISTÄ344.1
- Page 42 and 43:
36N21 oli sekä kuullut että luken
- Page 44 and 45:
38vesistö on nimetty virran varrel
- Page 46 and 47:
40Hän arveli, että koska paikka o
- Page 48 and 49:
42vanhempi polvi on puhunut Nättim
- Page 50 and 51:
44loginen sekaantuminen suoni-sanaa
- Page 52 and 53:
46kylässä on 1500-luvulla asunut
- Page 54 and 55:
48Määriteliitynnäiset voivat muo
- Page 56 and 57:
50on pyörinyt veden varrella ja sa
- Page 58 and 59:
52muodostetut nimet yksiosaisiksi (
- Page 60 and 61:
54lisäksi myös Puurunen.Haastatel
- Page 62 and 63:
5617, 38; ST s. 183; SRM fol. 61v.)
- Page 64 and 65:
58todennäköisesti olisi karjalais
- Page 66 and 67:
605.1.2.2. Viinapuuhia Viinamäell
- Page 68 and 69:
62tai Hasinniemi-nimen osalta. Itse
- Page 70 and 71:
64nimestä tuli mieleen louna. Hän
- Page 72 and 73:
66sesti pakaraa ja lonkan seutua (P
- Page 74 and 75:
685.1.3. Yhdysnimet, joiden perusos
- Page 76 and 77:
70mukaan nimi Joutsenlahti ei ole k
- Page 78 and 79: 725.1.3.3. Akkojen AkonlahtiAkonlah
- Page 80 and 81: 74on nimetty tästä syystä.Kahdek
- Page 82 and 83: 765.1.4. Muut nimetTässä luvussa
- Page 84 and 85: 78Taival-sanalla on tutumman 'matka
- Page 86 and 87: 80voisi olla henkilönnimi. Kuusi m
- Page 88 and 89: 82paikan mukaan, ja N73:kin oli jos
- Page 90 and 91: 84N44 oletti nimen liittyvän ihmis
- Page 92 and 93: 86kuva(i)staa yhteyteen, koska vanh
- Page 94 and 95: 88voisi tarkoittaa jotain kalastusv
- Page 96 and 97: 90kaikkiaan 32. Kymmenessä tulkinn
- Page 98 and 99: 927. TULKINTOJA VESISTÖ- JA MAASTO
- Page 100 and 101: 947.1.2. Uinuva UnnukkaUnnukka on L
- Page 102 and 103: 96(Nuotio 1949: 156; Pekkarinen 196
- Page 104 and 105: 98helve 'kalvo- tai ripsumainen pal
- Page 106 and 107: 100”tuoksahtanut” muta. N73:lle
- Page 108 and 109: 1027.1.7. Kermainen KermajärviKerm
- Page 110 and 111: 104Siitti. Karemo on paikkaa nimest
- Page 112 and 113: 106sukupuolielimien alueelle, mutta
- Page 114 and 115: 1087.2.3. Turjakkeen Turjanvirta 29
- Page 116 and 117: 110Tappuvirta-nimi voidaan liittä
- Page 118 and 119: 112Joutenlahti luvussa 5.1.3.2). Po
- Page 120 and 121: 114ämmä-nimiä on annettu monille
- Page 122 and 123: 116N47 arveli niin ikään, että k
- Page 124 and 125: 118hänelle syntynyt mielikuva paik
- Page 126 and 127: 120M56a puolestaan kuului niihin ha
- Page 130 and 131: 124on samantapainen huonovetinen la
- Page 132 and 133: 126jää säilyvät siellä kesäku
- Page 134 and 135: 128asustaa suohon vahvasti liittyv
- Page 136 and 137: 130teltavien käyttämien parafraas
- Page 138 and 139: 132Taulukko 1b. Maallikoiden nimens
- Page 140 and 141: 134ihminen pystyisi liikkumaan tiet
- Page 142 and 143: 136Kolmas alaluokista on ”muunlai
- Page 144 and 145: 1388.1.2.2. Maaperän, veden, mater
- Page 146 and 147: 140ensin mainittu tulkintatapa vois
- Page 148 and 149: 1428.1.3. Paikalla oleva, esiintyv
- Page 150 and 151: 144assosiaatioon. Assosiaatioihin j
- Page 152 and 153: 146vaikkei nimissä ole lA-ainesta
- Page 154 and 155: 1488.1.4.3. TapahtumaKolmas alaluok
- Page 156 and 157: 150nimen synnylle on jokin selvä s
- Page 158 and 159: 152nimen Laidunmäki kohdalla on va
- Page 160 and 161: 154parissa tulkinnassa näkyi myös
- Page 162 and 163: 156Taulukko 2a. Maallikoille paikan
- Page 164 and 165: 158Taulukko 2c. Maallikoille paikan
- Page 166 and 167: 160assosiaatioihin. Toisaalta täh
- Page 168 and 169: 162tulkinnoissaan olleet vakavissaa
- Page 170 and 171: 164ilmaisee paikan lajin eli sen, m
- Page 172 and 173: 166arkivet 4. Mariehamn: Tryckeri &
- Page 174 and 175: 168toimituksia 1122. Helsinki: Suom
- Page 176 and 177: 170SALMELAINEN, E. A. 1925: Lehtiä
- Page 178 and 179:
172SRM = Säämingin ja Rantasalmen
- Page 180 and 181:
LIITE 2Haastateltavien taustatiedot
- Page 182:
N56N57aN57bN59aN59bN60N66N69N71N73N