54lisäksi myös Puurunen.Haastateltavista kolme yhdisti Puurtila-nimen tekemiseen. M74 esimerkiksiajatteli nimeä kaksiosaisena: Hänelle tuli mieleen nimen tila-lopusta, että paikalla onollut aikoinaan paljon maatiloja, ja nimen Puur-alusta hän pohti sitä, onko paikalla oltukovia puurtamaan. Kokonaisuutena hän selitti nimeä siten, että Puurtilassa on ikäänkuin puurrettu tiloilla. N47 kertoi Puurtilan olleen joskus hyvätuloisten ihmistenasuinaluetta ja arvelikin paikan nimetyn siksi, että hyväosaiset asukkaat ovat ahkeroineetja puurtaneet toimeentulonsa eteen. Päinvastaisiakin tulkintoja oli: M51b oli sitämieltä, ettei nimellä voi olla tekemistä puurtamisen kanssa.Muunkaltaisia selityksiä Puurtila-nimelle ei haastateltavien tulkinnoissa esiintynytlukuun ottamatta N52:n mainitsemaa mielikuvaa urheilukentästä ja urheilujoukkueennimestä 18 . Epäselväksi jäi, tarkoittiko hän sitä, että paikan nimen synty liittyyurheiluun, vai yhdistikö hän urheilullisuuden nimeen muulla tavalla.5.1.1.3. Luttilan luhtamaaSoikkasen mukaan nimi Luttila on annettu sen varhaisten asukkaiden, Luttisten mukaan,mikä käy ilmi Savon vanhimmasta maakirjasta. 1500-luvun asiakirjassa Luttilan ensimmäisenäasukkaana mainitaan Antti Ollinpoika Luttinen (Anders Oluf[sson] Luttin1563). Myös Kautovaaran Luttilasta kirjoittamat tekstit viittaavat paikan varhaistenasukkaiden olleen nimeltään Luttisia, ja samaa mieltä on myös Stevens-Salkoranta. (STs. 107; Stevens-Salkoranta 1952; Soikkanen 1963: 17, 34; Kautovaara 1997: 109–117;2008: 83.) Mikkonen ja Paikkala (2000: 322) kertovat Luttisen olevan savolainensukunimi. (Ks. myös SRM fol. 61, 62; Pekkarinen 1968, NA; Karemo 1970, NA.)Luttila-nimestä oli tulkinta 26 haastateltavalla. 19 haastateltavan vastauksissanimi liitettiin asukkaisiin, maanomistajaan tai isäntäsukuun tai paikalla olevaan tilaan,taloon tai kartanoon. Kaikkien vastauksissa mainittiin joko henkilönnimi tai asumuksennimiLuttinen ~ Luttila ~ Lutti ~ Luhti. Vain kuudella vastaus perustui omaan mielikuvaan;yhdeksän oli lukenut, kolme kuullut ja yksi sekä lukenut että kuullut tällaisestanimeämisperusteesta. Muun muassa N73 kertoi luulevansa, että tämäntyyppiset nimet –tällä uskon hänen tarkoittavan lA-loppuisia nimiä – liittyvät siihen, kenen tila alueellaon ollut, ja nimen luoman mielikuvan perusteella hän arveli paikalla olleen joskusLuttisen tilan.18 Puurtilan Kisa-Pojat on varkautelainen pesäpalloseura, jonka nimi periytyy Puurtilan entiseltäkylältä.
55Kaksi haastateltavaa arveli nimen olevan johdannainen luhta-sanasta, ja yksihaastateltava kertoi lukeneensa tai kuulleensa Luttila-nimen muotoutuneen luhdasta.M51a esimerkiksi oletti, että paikka on ollut ennen alavaa vesijättömaata, luhta-aluetta,ja että paikka on nimetty tämän ominaisuutensa mukaan. N47:lle nimestä tuli ensimmäisenämieleen sana letto, joka on myöhemmin voinut muotoutua Luttila-asuun. Hänarveli paikan olleen aikoinaan suoaluetta, alavaa maata ja tiheää koivikkoa.N66 arveli Luttilan saaneen nimensä sen mukaan, mitä paikalla on joskus esiintynyt.Hänelle nimestä tuli mieleen kukka, ja hän vertasi nimeä ulpukkaan jalumpeeseen. Hän arveli, että Luttila-nimi voisi hyvinkin tarkoittaa jotain kasvia, jokapaikalla on joskus kasvanut. M55b ajatteli nimen liittyvän siihen, että alueella on ollutvanhan ajan maalaisasutusta. M70:lle nimestä puolestaan tuli mieleen hautausmaan alueja hän olettikin, että se liittyisi nimeen:– – koska se hautausmaa om merkittävä iso tuolla ni. – –. Tuo [nimiLuttila] vois ollav vaikka, en tiiä, en oo nii hyvä ruotsissa ettäjohtuuko tuo, o¡ko tuo, o¡ko tuo joku lepotila vai mikä tuo on.Myös M54:lle tuli nimestä mieleen hautausmaa ja sitä kautta mielleyhtymä kuolemaan.Hän pohti, onko hautausmaa sijoitettu paikalle juuri nimenomaan paikan nimen takia,mutta tuli siihen tulokseen, että hautausmaan sijoittaminen Luttilaan johtuu vain siitä,että siellä on sattunut olemaan vapaata maata.5.1.1.4. Kurottelua KurolassaKautovaaran (2008: 93) mielestä Kurola-nimen selvä selitys löytyy verbistä kuroa'neuloa huonosti, harsia kokoon, laskostaa; puhua joutavia', sillä kartasta katsottunavesistö Kopolanvirran molemmin puolin kuroutuu Kopolanvirtaan. Mieleen tuleekysymys: jos vesistö kerran kuroutuu Kopolanvirtaan, niin miksi Kurola-nimi onannettu Kopolanvirrasta niinkin etäiselle paikalle? Toisaalta silloinen Kurola on voinutulottua nykyistä paljolti laajemmalle.Sekä Soikkasen että Stevens-Salkorannan mukaan Kurola on saanut nimensävarhaisista asukkaistaan, Kurosista. Vuoden 1561 verollepanomaakirjan mukaan Kuronlahdenalueella asuivat Pekka ja Heikki Kuronen, joiden omistamista maista muovautuiKurolan tila. Myös Säämingin ja Rantasalmen maantarkastusluettelosta mainitaanVarkaudesta Henrich Kuroinen vuodelta 1563, ja Savon tuomiokirjoissa Joroisistavuodelta 1564 Per Antinpoica Kuroinen. (Stevens-Salkoranta 1952; Soikkanen 1963:
- Page 1 and 2:
PAIKANNIMEN MONET TARINATVarkautela
- Page 3 and 4:
SISÄLLYS1. TUTKIMUKSEN TAUSTAA JA
- Page 5 and 6:
7.2. Vedenkokoumien osien, koskien
- Page 7 and 8:
1. TUTKIMUKSEN TAUSTAA JA TAVOITTEE
- Page 9 and 10: 31) Millä tavoin maallikot selitt
- Page 11 and 12: 52. TEOREETTINEN TAUSTANimistöä p
- Page 13: 7näyttäytyy vahvana monissa sella
- Page 16 and 17: 10Mitä Savon nimeen tulee - - kert
- Page 18 and 19: 122.2. Typologinen nimistöntutkimu
- Page 20 and 21: 14Nissilän luokittelumallin heikko
- Page 22 and 23: 16määriteosa. Perusosa on nimenos
- Page 24 and 25: 181. Paikan sijainti, asema1.1. Tä
- Page 26 and 27: 20sisältö. Myöhemmin Kiviniemi o
- Page 28 and 29: 22ovat vaikuttavia tekijöitä murt
- Page 30 and 31: 24huomattiin nimistön käytön tut
- Page 32 and 33: 2635.)Tietoperäisten konnotaatioid
- Page 34 and 35: 28tutkimuksessa mukana olevien nimi
- Page 36 and 37: 30linen salamyhkäisyys ei saisi ke
- Page 38 and 39: 32ilmi se, kumpana nimenä haastate
- Page 40 and 41: 4. TULKINTOJA KUNTIEN NIMISTÄ344.1
- Page 42 and 43: 36N21 oli sekä kuullut että luken
- Page 44 and 45: 38vesistö on nimetty virran varrel
- Page 46 and 47: 40Hän arveli, että koska paikka o
- Page 48 and 49: 42vanhempi polvi on puhunut Nättim
- Page 50 and 51: 44loginen sekaantuminen suoni-sanaa
- Page 52 and 53: 46kylässä on 1500-luvulla asunut
- Page 54 and 55: 48Määriteliitynnäiset voivat muo
- Page 56 and 57: 50on pyörinyt veden varrella ja sa
- Page 58 and 59: 52muodostetut nimet yksiosaisiksi (
- Page 62 and 63: 5617, 38; ST s. 183; SRM fol. 61v.)
- Page 64 and 65: 58todennäköisesti olisi karjalais
- Page 66 and 67: 605.1.2.2. Viinapuuhia Viinamäell
- Page 68 and 69: 62tai Hasinniemi-nimen osalta. Itse
- Page 70 and 71: 64nimestä tuli mieleen louna. Hän
- Page 72 and 73: 66sesti pakaraa ja lonkan seutua (P
- Page 74 and 75: 685.1.3. Yhdysnimet, joiden perusos
- Page 76 and 77: 70mukaan nimi Joutsenlahti ei ole k
- Page 78 and 79: 725.1.3.3. Akkojen AkonlahtiAkonlah
- Page 80 and 81: 74on nimetty tästä syystä.Kahdek
- Page 82 and 83: 765.1.4. Muut nimetTässä luvussa
- Page 84 and 85: 78Taival-sanalla on tutumman 'matka
- Page 86 and 87: 80voisi olla henkilönnimi. Kuusi m
- Page 88 and 89: 82paikan mukaan, ja N73:kin oli jos
- Page 90 and 91: 84N44 oletti nimen liittyvän ihmis
- Page 92 and 93: 86kuva(i)staa yhteyteen, koska vanh
- Page 94 and 95: 88voisi tarkoittaa jotain kalastusv
- Page 96 and 97: 90kaikkiaan 32. Kymmenessä tulkinn
- Page 98 and 99: 927. TULKINTOJA VESISTÖ- JA MAASTO
- Page 100 and 101: 947.1.2. Uinuva UnnukkaUnnukka on L
- Page 102 and 103: 96(Nuotio 1949: 156; Pekkarinen 196
- Page 104 and 105: 98helve 'kalvo- tai ripsumainen pal
- Page 106 and 107: 100”tuoksahtanut” muta. N73:lle
- Page 108 and 109: 1027.1.7. Kermainen KermajärviKerm
- Page 110 and 111:
104Siitti. Karemo on paikkaa nimest
- Page 112 and 113:
106sukupuolielimien alueelle, mutta
- Page 114 and 115:
1087.2.3. Turjakkeen Turjanvirta 29
- Page 116 and 117:
110Tappuvirta-nimi voidaan liittä
- Page 118 and 119:
112Joutenlahti luvussa 5.1.3.2). Po
- Page 120 and 121:
114ämmä-nimiä on annettu monille
- Page 122 and 123:
116N47 arveli niin ikään, että k
- Page 124 and 125:
118hänelle syntynyt mielikuva paik
- Page 126 and 127:
120M56a puolestaan kuului niihin ha
- Page 128 and 129:
122lahtea hurulahdeksi eli turhaksi
- Page 130 and 131:
124on samantapainen huonovetinen la
- Page 132 and 133:
126jää säilyvät siellä kesäku
- Page 134 and 135:
128asustaa suohon vahvasti liittyv
- Page 136 and 137:
130teltavien käyttämien parafraas
- Page 138 and 139:
132Taulukko 1b. Maallikoiden nimens
- Page 140 and 141:
134ihminen pystyisi liikkumaan tiet
- Page 142 and 143:
136Kolmas alaluokista on ”muunlai
- Page 144 and 145:
1388.1.2.2. Maaperän, veden, mater
- Page 146 and 147:
140ensin mainittu tulkintatapa vois
- Page 148 and 149:
1428.1.3. Paikalla oleva, esiintyv
- Page 150 and 151:
144assosiaatioon. Assosiaatioihin j
- Page 152 and 153:
146vaikkei nimissä ole lA-ainesta
- Page 154 and 155:
1488.1.4.3. TapahtumaKolmas alaluok
- Page 156 and 157:
150nimen synnylle on jokin selvä s
- Page 158 and 159:
152nimen Laidunmäki kohdalla on va
- Page 160 and 161:
154parissa tulkinnassa näkyi myös
- Page 162 and 163:
156Taulukko 2a. Maallikoille paikan
- Page 164 and 165:
158Taulukko 2c. Maallikoille paikan
- Page 166 and 167:
160assosiaatioihin. Toisaalta täh
- Page 168 and 169:
162tulkinnoissaan olleet vakavissaa
- Page 170 and 171:
164ilmaisee paikan lajin eli sen, m
- Page 172 and 173:
166arkivet 4. Mariehamn: Tryckeri &
- Page 174 and 175:
168toimituksia 1122. Helsinki: Suom
- Page 176 and 177:
170SALMELAINEN, E. A. 1925: Lehtiä
- Page 178 and 179:
172SRM = Säämingin ja Rantasalmen
- Page 180 and 181:
LIITE 2Haastateltavien taustatiedot
- Page 182:
N56N57aN57bN59aN59bN60N66N69N71N73N