urn_nbn_fi_uef-20110091

31Kutakin yksittäistä nimeä analysoidessani poimin jokaisen 38 haastateltavanvastauksista kunkin tulkinnan kyseisestä nimestä, mikäli haastateltavalla sellainen oli, javertailin tulkintoja toisiinsa ja etsin niistä samankaltaisuuksia. Luonnollisestikaankaikilla haastateltavilla ei ollut sanottavaa kaikista 57 nimestä, ja toisaalta samallahaastateltavalla saattoi olla yhdestä nimestä useampi tulkinta. Tulkintojen jäsentelyssäminua auttoivat syntaktis-semanttinen luokittelumalli (ks. luku 2.2) ja haastateltavienkäyttämät parafraasit. Aina haastateltavilla ei kuitenkaan ollut antaa nimestä selventävääparafraasia, ja tällöin jouduin tulkitsemaan haastateltavien vastauksia itse, mikä hidastirunsaan aineiston luokittelua entisestään.Haastateltavien nimitulkintojen luokittelun jälkeen minun oli helppo verratamaallikoiden nimeämisperustearvioita nimistöntutkijoiden laatimaan nimeämisperusteluokitteluun.Vertaillessani sitä, mitä eroja on maallikoiden ja nimistöntutkijoidentavoissa selittää paikannimistön syntyä, olen kiinnittänyt huomioita erityisesti siihen,millä tavalla maallikot hahmottavat nimen rakenteen vaikutuksen nimen sisältöön(nimen määriteosan nominatiivi- tai genetiivimuotoisuus, nimen perus- ja määriteosansuhde, nimielementtien hahmottaminen), millaisia käsityksiä maallikoilla on nimieni'istä, millaisia äänteenmuutoksia maallikot pitävät mahdollisina nimiin sisältyviensanojen kohdalla sekä millaisia tapahtumia maallikot pitävät nimeämisenarvoisenanimistöntutkijoihin verrattuna.Analysoin aineistoni luvuissa 4–7. Aineiston jaottelu lukuihin oli haastavaa,mutta pidän lopputulosta tyydyttävänä. Jaottelussa ongelmia tuottivat erityisestimetonyymiset siirrynnäiset eli läheisen paikan nimeen perustuvat nimet (ks. luku 2.2).Monet kuntien ja kaupunginosien nimet ovat alun perin olleet luontonimiä (Pitkänen1999: 11; Ainiala ym. 2008: 106–107). Esimerkiksi Varkauden kaupunginosa ja asuinalueJoutenlahti on saanut nimensä vieressä sijaitsevan samannimisen lahden mukaan,eli kaupunginosan nimi on metonyyminen siirrynnäinen. Tällaisten nimien kohdallaongelmallista oli siis se, käsittelenkö nimeä alkuperäisenä luontonimenä vai sekundaarinakulttuurinimenä, sillä käsittelytavasta riippuen paikkojen nimeämisperuste onerilainen. (Paikannimien jaottelusta ks. esim. Ainiala ym. 2008: 24, 27, 90–91; perinteisenjaottelun kritiikistä ks. Zilliacus 1972: 381. Omanlaisensa erisnimien luokittelunon laatinut Sjöblom 2006: 46.) Päädyin jaottelemaan nimet analyysilukuihin senmukaan, mihin referenttiin ajattelin haastateltavien nimen ensisijaisesti liittävän jatoisaalta sen mukaan, mihin referenttiin nimen itse ensi sijassa liitän. Osa haastateltavistasaattoikin pohtia jotain nimeä primaarina, osa metonyymisenä siirrynnäisenä.En kuitenkaan koe tätä ongelmallisena aineiston analyysin osalta. Analyysissä käy kyllä