82paikan mukaan, ja N73:kin oli jostain lukenut tai kuullut tästä nimenantoperusteesta.M43 perusteli arviotaan siten, että katu kulkee Ahlströmin ennen omistaman tehtaanvierestä ja Ahlströmin yhtiön pääpaikka sijaitsi Noormarkussa Satakunnassa. Hänlisäsikin, että Varkaudessa on myös Noormarkunkuja, joka on arvatenkin samaa perua.Viisi haastateltavaa oletti kadun nimen liittyvän satakuntalaisiin. Esimerkiksi N77aajatteli, että kadulla on voinut asua satakuntalaisia niihin aikoihin, kun alueellamuutoinkin asui paljon tehtaan työntekijöitä.Kuusi haastateltavaa arveli nimen liittyvän lukumäärään – appellatiivi satakuntamerkitsee lukumäärältään noin sataa (PS s.v. satakunta). N77b esimerkiksi yhdistinimen sota-aikaan: hänelle tuli mielikuva rykmentistä, johon on kuulunut sata henkilöäja jonka tukikohta on ollut alueella. M41:n mukaan voisi kuvitella, että pitkän kadunvarteen on kaavoituksia tehdessä ajateltu tulevan satakunta taloa. Samaan tapaan ajatteliN52:– – oisko siellä nii¡kuj joku sata ihmistä asunu – –. Että siellä oisnii¡kum pysynä joku asukasluku esimerkiks, pitkään siellä. Ihmisiä taiasuntoja jompia kumpia et se ois nii¡kuv voinut siitä määrittyä.M50a puolestaan oli sitä mieltä, ettei paikalla ole ollut nimeämisen aikaan niin paljontaloja, että nimen voisi liittää niiden tai minkään muunkaan lukumäärään. Hän arvelinimen kuitenkin olevan lähtöisin tehtaan ajoilta ja oletti sen N77a:n tavoin liittyvänjollain tavalla tehtaaseen tai sen väestöön, jota asui aikoinaan kadulla paljon. MyösN21, N54 ja N55 arvelivat nimellä olevan tekemistä tehtaan kanssa. N21 esimerkiksioletti, että nimi liittyy paikalla sijaitsevaan tehtaaseen siten, että raha, sata, on saatusieltä asukkaiden toimeentuloksi.Loput tulkinnoista olivat yksittäistapauksia. N47:n toisen tulkinnan mukaan katuon voitu nimetä jonkun varsinaissuomalaisen laivanrakennuttajan kunniaksi. N56:narvio oli, että nimi voisi liittyä jollain tavalla sota-aikoihin. M70 arveli nimen olevanRuotsin vallan ajalta ja liittyvän lääninjakojen aikaan ja Varkauden järvilinnoitusalueeseen.5.2.2. Laivojen rakennusta LaivalinnankadullaMarttalan (1957: 68) mukaan Laivalinnankatu on saanut nimensä sen muistoksi, ettäVarkautta on 1800-luvun alussa kutsuttu Laivalinnaksi siellä sijainneen sotilastukikohdanvuoksi. Kun tappiollisesti päättyneet suuri Pohjan sota (1700–1721) ja hattujen
83sota (1741–1743) olivat työntäneet itärajaa yhä lähemmäksi Varkauden seutua, Varkausalkoi tulla valtakunnan puolustuksen keskukseen. Saimaan vesistön polttopisteisiin olirakennettava tukikohtia, joista käsin pystyttäisiin estämään vihollisen yrityksettunkeutua syvemmälle sisämaahan. Varkaus valittiin yhdeksi laivastotukikohdanpaikaksi, ja Laivalinnan perustaminen tapahtui kuninkaallisella asetuksella toukokuussa1792. Laivalinna oli toiminnassa Suomen sotaan asti (1808–1809). (Soikkanen 1963:62.) Kautovaara (1997: 203) on sitä mieltä, että Varkauden laivastotukikohta ei alunperin ollut Laivalinna-niminen, sillä hänen mukaansa kuningas antoi vasta vuonna 1804määräyksen, jonka mukaan Varkaudessa sijaitsevia pieniä sotavarustuksia tulee nimittäätällä nimellä.36 haastateltavalla oli tulkinta nimen taustasta. Haastateltavien joukosta löytyihistoriatietoisia: kuusi osasi yhdistää kadun nimen historialliseen laivalinnoitukseenjoko lukemansa tai kuulemansa perusteella. Muissakin vastauksissa kadun arveltiinsaaneen nimensä jonkin paikalla sijainneen muistoksi. Neljä haastateltavaa arveli, ettäpaikalla on ollut jokin rakennus tai rakennelma. Esimerkiksi M50a oletti, että kadunvarrella on voinut olla laivojen rakentamiseen liittyvä iso rakennelma, josta katu onsaanut nimensä. Toisaalta hän pohti, olisiko katu voitu nimetä aikoinaan toimineenravintola Laivalinnan mukaan. Tätä mieltä oli myös kolme muuta haastateltavaa:esimerkiksi N55 arveli, että kadulle on annettu nimi ravintolan muistoksi.N66 pohti ensin, että nimi voisi liittyä jotenkin satamaan. Hän kuitenkin muuttimieltään muistaessaan, ettei katu kulje aivan rannan vierestä. Hän arvelikin, ettäpaikalla on voinut olla jokin liike, joka on liittynyt laivojen korjaukseen. N69:ntulkinnan mukaan nimi on tullut siitä, että kadun päässä on ollut laivojen rakennuspaikka.N77b arveli, että paikalla on joskus aikoinaan asunut joku rikas henkilö, jolla onollut sekä laiva että linna. N56 pohti, olisiko nimi voinut saada alkunsa vesiliikenteeseenliittyvistä toiminnoista ja hallintopaikoista.16 haastateltavaa oli tietoisia kaupungin laivanrakennushistoriasta ja uskoiLaivalinnankatu-nimen olevan yhteydessä siihen. Esimerkiksi N60:n mukaan nimi voisiliittyä kaupungin laivanrakennusteollisuuteen, sillä katukin on tavallaan tullut suoraanrantaan, jossa teollisuusalue on ollut. M74 pohti nimeä seuraavasti:O¡k se nimi tullus sit, jostain siitä kun, ku¡ kun. Vissii sotakorvauksiatehtiin tuossa, tuossa tuossa, niemessä sillo eli siinä naapurissa,Pirtinniemessä. Ni o¡k se saanus se, nimensä sit siitä. Kun tää kuite¡kilLaivalinna¡katu on siinä, ihav vieressä. Laivojer rakennusta. – –. Mummielestä, mum mielestä nää, että Pirtinniemessäkin on, sotakorvauslaivojatehty, Venäjälle.
- Page 1 and 2:
PAIKANNIMEN MONET TARINATVarkautela
- Page 3 and 4:
SISÄLLYS1. TUTKIMUKSEN TAUSTAA JA
- Page 5 and 6:
7.2. Vedenkokoumien osien, koskien
- Page 7 and 8:
1. TUTKIMUKSEN TAUSTAA JA TAVOITTEE
- Page 9 and 10:
31) Millä tavoin maallikot selitt
- Page 11 and 12:
52. TEOREETTINEN TAUSTANimistöä p
- Page 13:
7näyttäytyy vahvana monissa sella
- Page 16 and 17:
10Mitä Savon nimeen tulee - - kert
- Page 18 and 19:
122.2. Typologinen nimistöntutkimu
- Page 20 and 21:
14Nissilän luokittelumallin heikko
- Page 22 and 23:
16määriteosa. Perusosa on nimenos
- Page 24 and 25:
181. Paikan sijainti, asema1.1. Tä
- Page 26 and 27:
20sisältö. Myöhemmin Kiviniemi o
- Page 28 and 29:
22ovat vaikuttavia tekijöitä murt
- Page 30 and 31:
24huomattiin nimistön käytön tut
- Page 32 and 33:
2635.)Tietoperäisten konnotaatioid
- Page 34 and 35:
28tutkimuksessa mukana olevien nimi
- Page 36 and 37:
30linen salamyhkäisyys ei saisi ke
- Page 38 and 39: 32ilmi se, kumpana nimenä haastate
- Page 40 and 41: 4. TULKINTOJA KUNTIEN NIMISTÄ344.1
- Page 42 and 43: 36N21 oli sekä kuullut että luken
- Page 44 and 45: 38vesistö on nimetty virran varrel
- Page 46 and 47: 40Hän arveli, että koska paikka o
- Page 48 and 49: 42vanhempi polvi on puhunut Nättim
- Page 50 and 51: 44loginen sekaantuminen suoni-sanaa
- Page 52 and 53: 46kylässä on 1500-luvulla asunut
- Page 54 and 55: 48Määriteliitynnäiset voivat muo
- Page 56 and 57: 50on pyörinyt veden varrella ja sa
- Page 58 and 59: 52muodostetut nimet yksiosaisiksi (
- Page 60 and 61: 54lisäksi myös Puurunen.Haastatel
- Page 62 and 63: 5617, 38; ST s. 183; SRM fol. 61v.)
- Page 64 and 65: 58todennäköisesti olisi karjalais
- Page 66 and 67: 605.1.2.2. Viinapuuhia Viinamäell
- Page 68 and 69: 62tai Hasinniemi-nimen osalta. Itse
- Page 70 and 71: 64nimestä tuli mieleen louna. Hän
- Page 72 and 73: 66sesti pakaraa ja lonkan seutua (P
- Page 74 and 75: 685.1.3. Yhdysnimet, joiden perusos
- Page 76 and 77: 70mukaan nimi Joutsenlahti ei ole k
- Page 78 and 79: 725.1.3.3. Akkojen AkonlahtiAkonlah
- Page 80 and 81: 74on nimetty tästä syystä.Kahdek
- Page 82 and 83: 765.1.4. Muut nimetTässä luvussa
- Page 84 and 85: 78Taival-sanalla on tutumman 'matka
- Page 86 and 87: 80voisi olla henkilönnimi. Kuusi m
- Page 90 and 91: 84N44 oletti nimen liittyvän ihmis
- Page 92 and 93: 86kuva(i)staa yhteyteen, koska vanh
- Page 94 and 95: 88voisi tarkoittaa jotain kalastusv
- Page 96 and 97: 90kaikkiaan 32. Kymmenessä tulkinn
- Page 98 and 99: 927. TULKINTOJA VESISTÖ- JA MAASTO
- Page 100 and 101: 947.1.2. Uinuva UnnukkaUnnukka on L
- Page 102 and 103: 96(Nuotio 1949: 156; Pekkarinen 196
- Page 104 and 105: 98helve 'kalvo- tai ripsumainen pal
- Page 106 and 107: 100”tuoksahtanut” muta. N73:lle
- Page 108 and 109: 1027.1.7. Kermainen KermajärviKerm
- Page 110 and 111: 104Siitti. Karemo on paikkaa nimest
- Page 112 and 113: 106sukupuolielimien alueelle, mutta
- Page 114 and 115: 1087.2.3. Turjakkeen Turjanvirta 29
- Page 116 and 117: 110Tappuvirta-nimi voidaan liittä
- Page 118 and 119: 112Joutenlahti luvussa 5.1.3.2). Po
- Page 120 and 121: 114ämmä-nimiä on annettu monille
- Page 122 and 123: 116N47 arveli niin ikään, että k
- Page 124 and 125: 118hänelle syntynyt mielikuva paik
- Page 126 and 127: 120M56a puolestaan kuului niihin ha
- Page 128 and 129: 122lahtea hurulahdeksi eli turhaksi
- Page 130 and 131: 124on samantapainen huonovetinen la
- Page 132 and 133: 126jää säilyvät siellä kesäku
- Page 134 and 135: 128asustaa suohon vahvasti liittyv
- Page 136 and 137: 130teltavien käyttämien parafraas
- Page 138 and 139:
132Taulukko 1b. Maallikoiden nimens
- Page 140 and 141:
134ihminen pystyisi liikkumaan tiet
- Page 142 and 143:
136Kolmas alaluokista on ”muunlai
- Page 144 and 145:
1388.1.2.2. Maaperän, veden, mater
- Page 146 and 147:
140ensin mainittu tulkintatapa vois
- Page 148 and 149:
1428.1.3. Paikalla oleva, esiintyv
- Page 150 and 151:
144assosiaatioon. Assosiaatioihin j
- Page 152 and 153:
146vaikkei nimissä ole lA-ainesta
- Page 154 and 155:
1488.1.4.3. TapahtumaKolmas alaluok
- Page 156 and 157:
150nimen synnylle on jokin selvä s
- Page 158 and 159:
152nimen Laidunmäki kohdalla on va
- Page 160 and 161:
154parissa tulkinnassa näkyi myös
- Page 162 and 163:
156Taulukko 2a. Maallikoille paikan
- Page 164 and 165:
158Taulukko 2c. Maallikoille paikan
- Page 166 and 167:
160assosiaatioihin. Toisaalta täh
- Page 168 and 169:
162tulkinnoissaan olleet vakavissaa
- Page 170 and 171:
164ilmaisee paikan lajin eli sen, m
- Page 172 and 173:
166arkivet 4. Mariehamn: Tryckeri &
- Page 174 and 175:
168toimituksia 1122. Helsinki: Suom
- Page 176 and 177:
170SALMELAINEN, E. A. 1925: Lehtiä
- Page 178 and 179:
172SRM = Säämingin ja Rantasalmen
- Page 180 and 181:
LIITE 2Haastateltavien taustatiedot
- Page 182:
N56N57aN57bN59aN59bN60N66N69N71N73N