urn_nbn_fi_uef-20110091

133nimeämisperustekategorioihin on joskus ongelmallista, sillä joillakin nimillä voi ollauseampi kuin yksi asiallisesti mahdollinen nimeämisperuste. Myöskään maallikoidennimitulkinnoista ei aina käynyt suoraan ilmi, millaista selitystä he pitivät nimenasiataustana. Olen siis välillä joutunut tulkitsemaan itse, mitä haastateltavat ovat selityksellääntarkoittaneet, ja sijoittamaan maallikkotulkinnat nimeämisperusteluokkiin senperusteella. Tämä hidasti runsaan aineiston luokittelua entisestään. En aina myöskäänollut tyytyväinen luokitteluuni, ja jouduinkin monesti siirtämään nimitulkintaakategoriasta toiseen.Luvussa 2.2 kerroin myös siitä, että Kiviniemi on varoittanut mallin saattavanpakottaa nimitulkintoja valmiisiin kategorioihin, vaikkeivät ne niihin sovi. En kiellä,etteikö valmis malli olisi ohjannut luokitteluani, sillä sitä on vaikea jättää mielestään,kun sen parissa on kauan työskennellyt. Koska syntaktis-semanttisen luokittelumallinkategoriat kuitenkin ovat sopineet myös maallikoiden nimitulkintoihin, ei minulla oleollut syytä olla käyttämättä niitä.Syntaktis-semanttisen luokittelumallin kattavuudesta ja kategorioiden riittävyydestäon niin ikään ollut edellä puhetta. Koska haastateltavien tulkinnat paikkojennimeämisperusteista eivät kaikki olleet sijoitettavissa olemassa oleviin valmiisiin kategorioihin,jouduin laatimaan niiden lisäksi luokat ”muut” ja ”epäselvät tapaukset”.Selvitän seuraavaksi kaikkien laatimieni luokkien sisältöä tarkemmin ja vertaan maallikoidennimenselitystapoja todellisiin nimeämisperusteisiin. Vertaan myös joidenkinesimerkkien avulla, mitä samanlaista ja mitä erilaista on maallikoiden ja nimistöntutkijoidentavoissa selittää paikannimistön syntyä. Tarkastelen myös jo osittain sitä,mihin maallikoiden nimitulkinnat perustuvat.8.1.1. Paikan sijainti oletettuna nimeämisperusteena 32Kiviniemen luokittelumallin ensimmäisenä nimeämisperusteena on ”paikan sijainti”.Haastateltavat pitivät sitä paikan nimeämisperusteena yhdeksän nimen kohdalla.Yhteensä paikan sijaintiin perustuvia nimitulkintoja oli 32. Tämä ei ihan sovi yhteensen kanssa, että sijainnin pitäisi olla suomalaisen paikannimistön yleisin nimeämisperuste.Kiviniemi nimittäin uskoo, että hyvin monet maastotermit ovat syntyneetluokittelemaan paikkoja etenkin maalla ja vesillä kulkemisen näkökulmasta. Jotta32 ”Paikan sijainti” -luokitteluni osalta täytyy huomioida, etteivät haastateltavat suoraan käyttäneetvastauksissaan sijaita-verbiä vaan olla-verbiä. Koska olla-verbin yksi merkitys kuitenkin on'sijaita' (PS s.v. olla), olen tulkinnut, että haastateltavat ovat tähän nimeämisperusteluokkaansijoittamissani nimitulkinnoissaan käyttäneet verbiä tässä merkityksessä.