urn_nbn_fi_uef-20110091

152nimen Laidunmäki kohdalla on vaikea tietää, onko nimeämisen syynä ollut se, ettämäkeä on käytetty laitumena tai että mäki on alun perin ollut laidun, vai se, että mäelläon laidunnettu. Oikeastaan näillä kolmella eri syyllä ei ole niin suurta merkityseroa,jotta ne täytyisi erottaa toisistaan. Siksi on järkevää, että kaikki kolme nimeämisperustettaovat luokittelumallissa samassa luokassa. (Ks. myös Bjarland ym. 1975: 5,13.)Voisi pohtia sitäkin, olisiko mahdollista antaa nykyisen luokittelun olla muutensellaisenaan mutta muuttaa pääryhmän ”paikan suhde ihmiseen” nimitystä sellaiseksi,etteivät nimeämisperusteet olisi sidoksissa juuri ihmiseen. Vaihtoehtona voisi ollaesimerkiksi nimitys ”paikan suhde tekijään tai kokijaan”. Tällöin tekemisessä taitapahtumassa voisivat olla osallisina niin ihmiset kuin eläimetkin. Mikäli ”paikan suhdetekijään tai kokijaan” -nimitys korostaa liiaksi toiminnallisuutta, voisi toisena vaihtoehtonaolla nimitys ”paikan suhde osalliseen”:Nimeämisperusteet3. Paikan suhde osalliseen3.1. Paikalla oleva, esiintyvä3.2. Omistus, nautinta, asuminen3.3. Käyttö, tekeminen, alkuperä3.4. TapahtumaTällöin tosin ryhmään kuuluvaan alaluokkaan ”omistus, nautinta, asuminen” saatettaisiinsekoittaa ne tapaukset, joissa nimeämisperusteena on eläinten ”asuminen”, elelypaikalla, jolloin luokka ”paikalla oleva, esiintyvä” menettäisi merkityksensä. ”Paikallaoleva, esiintyvä” -luokka puolestaan ei sopisi ajattelemani ”paikan suhde osalliseen”-ryhmän alaisuuteen, sillä osallinen-sanalla viitataan elolliseen osallistujaan. ”Paikallaoleva, esiintyvä” -luokkahan voi ilmaista eläinten lisäksi myös esimerkiksi paikallaolevia artefakteja (Taulumäki, Riihimäki) tai luonnontarkoitteita (Leppävirta), joihinosallinen-sanaa on vaikea soveltaa. Lisäksi nimitys ”paikan suhde osalliseen” kieltämättäkuulostaa sangen keinotekoiselta.Pohdintani syntaktis-semanttisen luokittelumallin kehittämiseksi ei ole tuottanutkummoista tulosta, mutta ainakin se on osoittanut, että kaiken kattavaa nimeämisperusteidenluokittelumallia on ja on ollut vaikea laatia ja että nyt käytössä oleva, Kiviniemenkehittämä malli on pitkän pohdinnan tulos ja varmasti paras tarkoitukseensa; muutenhansitä parempi olisi jo käytössä. Se ei silti tarkoita, etteikö parempaan voisi aina pyrkiä,vaikkakaan helppoa se ei ole.