uudistuvat oppimisympäristöt - - Mikkelin ammattikorkeakoulu

ma, jota jokainen ihminen työstää läpi elämän suhteessa ihmisiin ja asioihin.
Hyvä vuorovaikutus edellyttää tuutorilta aikuisuutta. Tuutorin on siis kan-
nettava vastuu omista teoistaan, tunteistaan ja ajatuksistaan. (Isokorpi 2006,
65–67.) Taitava tuutori tunnistaa omat ennakkoasenteensa ja antaa opiskelijal-
le mahdollisuuden itsensä ilmaisemiseen ohjauskeskustelussa (Puro 2003, 18).
Useissa tutkimuksissa on havaittu, että empaattinen kuuntelu auttaa ohjatta-
vaa ilmaisemaan elämänkokemustaan selkeämmin ja syvemmin. Ohjattava
kokee, että ohjaaja on hänen kanssaan ”samassa veneessä”. Ohjattava tuntee
olonsa turvalliseksi ja innostuu ajattelemaan, tuntemaan ja toimimaan itseoh-
jautuvasti. (Peavy 2006, 108.) Hyvää kuuntelemista voidaan edistää monilla
eri keinoilla. Ohjaaja voi ohjauskeskustelun aikana varmistua siitä, että on
ymmärtänyt kuulemansa oikein. Hän voi taitavasti toistamalla kiteyttää
avunhakijan olennaisimman sanoman. Ohjaaja voi myös käyttää keskustelus-
saan konkreettisia esimerkkejä ja metaforia. Hän voi esittää selventäviä, ku-
vauksia tavoittelevia tai merkityksiä tuottavia kysymyksiä. Hyvä kuuntelija
kykenee havaitsemaan itsensä, hallitsemaan omia tunteitaan ja myös säilyt-
tämään eron itsen ja toisen välillä. (Peavy 2006, 69–70.)
On taito ymmärtää keskustelun aikana syntyneen hiljaisuuden merkitys. Kun
hiljaisuus johtuu ohjattavan turvattomuudesta, ohjaajan on viestinnällään
tehtävä tilanne taas turvalliseksi ja jatkettava keskustelua. Toisaalta ohjatta-
valle pitää antaa aikaa ja tilaa pohtia asiaansa ja asiansa ilmaisemista. Taitava
kuuntelija osaa poimia myös ohjattavan piilossa olevia ongelmia. Se vaatii
syvällistä kuuntelemista ja sanojen merkitysten tutkimista avoimin mielin. Jos
ohjaaja ja ohjattava kuuluvat eri kulttuureihin, on ohjaajan kunnioittava ja
avomielinen kuuntelemisasenne erityisen tärkeä. (Peavy 2006, 74.)
94