uudistuvat oppimisympäristöt - - Mikkelin ammattikorkeakoulu

sa ja uudistushenkisimmässä työelämässä. Näyttää siltä, että kouluorganisaa-
tiot (työpaikkoina) tulevat tämän kehityksessä jäljessä.
Koulutuskeskustelua on usein vaivannut reviiriajattelu, jossa on lähdetty liik-
keelle omien asemien puolustamisesta. Sitä voi pitää oireena todellisen kou-
lun poissaolosta yhteiskunnassa. Luova keskustelu kaipaisi kuitenkin nou-
semista yleisempään kysymyksenasetteluun: eli millä tavoin koulu voisi yli-
päänsä yhteiskunnassa toteutua? Koulutusorganisaatioiden tasolla tämä voisi
tarkoittaa koko organisaation oppimiseen liittyvän sosiaalistumisen ja yksilöl-
listymisen pohtimista pragmatismin näkökulmasta: ts. miten yhteisö kontrol-
loi omaa kehitystään muuttamalla ympäristöolosuhteita ja miten se näyttäy-
tyy toimijoiden, opiskelijoiden ja henkilöstön, kasvussa. Oma yritykseni tä-
hän suuntaan on ollut lähestyä sosiaalistumista käyttäen lähtökohtana yleistä
suunnitteluprosessin mallia ja pyrkiä sen kautta hahmottelemaan tulevaisuu-
den korkeakoulutusta yleisellä tasolla (Sarkola 2006).
Media-aktivismia voi pitää yhtenä toimintatapana kadonneen koulun löytä-
miseksi. Franco ”Bifo” Berardi (2006) kirjoittaa tietotyön prekaarisuudesta,
joka johtuu ärsykkeiden tulvasta, nopeuden ja näkyvyyden vallasta: mediat
pureutuvat mieleen manipuloiden ja alistaen tunteita ja mielipiteitä. Mutta
sitten tapahtuu jotain: jokin kuva, sana tai laulu, ja kaikkien käsityksen muut-
tuvat täysin (134). Antropologinen keveyden tarve puuttuu peliin etsien va-
pautusta elämän raskauteen. Media-aktivismi on toimintaa medioiden kollek-
tiivista mieltä muovaavan herruuden voittamiseksi (137). Se voidaan ymmär-
tää kollektiivisen mielen psykoterapiaprojektiksi, pyrkimykseksi elvyttää ais-
tiherkkyyttä ja aktivoida uudelleen kyky erottaa ärsykkeet simuloidusta. Se
vaatii eriytyneitä kykyjä tunnistaa signaaleja. Se vaatii myös täsmällisyyttä:
runotaiteen on muututtava häiriöiden tieteeksi ja tekniikaksi, sellaisten merk-
kien laatimiseksi, joka on tarkoitettu tarkasti kohdistettuun vääristelyyn
(143). Media-aktivismi liittyy myös skitsoanalyysin toimintatapaan. Felix
Guattarin mukaan siinä on kyse tulkitsemis- ja terapiakäytännöstä joka ei täh-
tää kätketyn totuuden löytämiseen, vaan tekstistä, eletystä ja maailmasta teh-
147