uudistuvat oppimisympäristöt - - Mikkelin ammattikorkeakoulu

ammattilaisina opettajilla oli ensisijainen vastuu oppimisesta, yritysten edus-
tajilla halutun lopputuloksen saavuttamisessa ja projektihenkilöstöllä kehit-
tämistehtävän toteuttamisesta.
Ohjauksen menetelmänä käytettiin useimmiten ohjausdialogia. Ohjausdialo-
gin tarkoituksena on sekä palvella opiskelijan kehittymistä että edistää opittu-
jen ja koettujen asioiden syvällistä ymmärtämistä (mts. 162). Oikein ajoitetulla
ja mitoitetulla ohjauksella voitiin myös varmistaa tehdyn työn laatu ja menes-
tyksellinen kehittämistehtävän läpivienti yritysten tavoitteiden saavuttami-
seksi. Pedagogisesti suunnitellusta ohjausdialogista vastasivat ensisijaisesti
opettajat. Ohjauskeskusteluja kävivät myös yritysten edustajat, jotka olivat
palautteen antajia sekä työn arvioijia.
Virtaa verkostoihin -projektissa oli piirteitä sekä tehtäväkohtaisesta osallis-
tumisesta että työelämän toiminnan kehittämisestä. Projektin asiantuntijatii-
mien toiminta oli tehtäväkeskeistä esimerkiksi yksittäisissä opinnäytetöissä.
Asiantuntijatiimien tehtävä oli myös soveltaa voimassa olevaa opetussuunni-
telmaa Virtaa verkostoihin -projektin toimintaan. Toisaalta asiantuntijatiimit
olivat edellä kuvatun neljännen tason yhteistyötiimien kaltaisia, organisaa-
tiorajat rikkovia työryhmiä. Projektissa pyrittiin jatkuvuuteen siten, että sama
opettaja oli mukana useissa kehittämistehtävissä ja toimi myös asiantuntijan
roolissa ilman vastuuta opiskelijatyöstä.
HAASTEET JA KEHITTÄMISTARPEET
Asiantuntijatiimien työskentely ei ollut aina ongelmatonta. Kaikkia kehittä-
mistehtäviä ei voitu määritellä ja liittää kehittämissuunnitelmaan heti projek-
tin alussa. Työelämässä muutokset tapahtuvat nopeasti, mistä syystä kehit-
tämistarpeet saattoivat muuttua hyvin lyhyelläkin aikataululla. Ongelmal-
lisinta asiantuntijatiimien koostamisessa oli sopivien opiskelijoiden löytämi-
nen mukaan tiimiin. Useimmat kehittämistehtävät vaativat vähintään kahden
160