uudistuvat oppimisympäristöt - - Mikkelin ammattikorkeakoulu

Palaute kannustaa ja rohkaisee
Palautteen antaminen on oleellinen osa ohjauskeskustelun kulkua. Ohjaus-
keskustelussa palautteen tavoite on opiskelijan opintojen tukeminen ja hänen
osaamisensa tunnistaminen. Varsinkin opintojen myöhemmissä vaiheissa
opiskelija odottaa saavansa palautetta sekä ohjaajaltaan että häntä opettavilta
opettajilta. Palaute voi olla myönteistä tai korjaavaa. Tärkeintä on osata antaa
palautetta oikealla tavalla ja rakentavasti. Puron (2003, 95) mukaan palaut-
teessa piilee myös sudenkuoppia, koska palautteella on hämmentävän suuri
voima vastaanottajaan. Tämän vuoksi palautteen antajan on oltava tietoinen
syistä miksi hän antaa palautetta, eikä vain keskittyä itse palautteeseen.
Aalto (2002, 7, 13) toteaa, että palaute on ympäristön tai oma reaktiomme sii-
hen, millaisia olemme tai miten olemme toimineet. Palaute on kehittymisen ja
kasvun elinehto, muutoksen käynnistäjä ja ylläpitäjä. Myönteinen palaute
kohdistuu ihmisen myönteisiin kykyihin, ominaisuuksiin, persoonallisuu-
teen, luonteeseen tai onnistuneisiin tekemisiin. Korjaavan palautteen tulee
keskittyä vastaavasti henkilön tekemisiin, ei persoonaan tai varsinkaan ulko-
näköön.
Myönteisellä palautteella on monenlaisia vaikutuksia yksilöön. Se muokkaa
minäkuvaa ja ihmisen käsitystä millaisena muut näkevät hänet. Myönteisiä
vaikutuksia ovat itsetunnon vahvistuminen, itsetuntemuksen lisääntyminen,
korjaavan palautteen vastaanottokyky paranee sekä työmotivaatio ja suori-
tuskyky paranevat. (Puro 2003, 95.) Paras tapa antaa myönteistä palautetta on
antaa sitä tunnepalautteen ominaisuudessa. Kerromme, miltä toisen ominai-
suudet tai käyttäytyminen meistä tuntuvat tai mitä ne saavat meissä aikaan.
On hyvä antaa myönteistä palautetta tarkoilla adjektiiveilla tai jopa symboli-
en avulla. (Aalto 2002, 141–148.)
95