uudistuvat oppimisympäristöt - - Mikkelin ammattikorkeakoulu

vuoden opintoja, jotta opiskelija voisi osallistua tällaiseen tehtävään. Tämä
jonkin verran kavensi mahdollisuuksia kehittämistehtävien toteutukseen.
Opetushenkilöstöllä ei aina ollut mahdollisuutta osallistua asiantuntijatiimien
työskentelyyn työaikasuunnitelmiensa puitteissa. Suunnitelmat laaditaan
melko yksityiskohtaisesti etukäteen luku- tai kalenterivuosi kerrallaan. Liike-
elämän tarpeet sen sijaan syntyvät ja kuolevat nopeasti. Tarpeet ja resurssit
eivät siis tältä osin aina kohdanneet: opettajalle ennakkoon suunniteltu toi-
meksianto saattoi jäädä toteutumatta ja toisaalta kaikkiin tarpeisiin ei voitu
vastata ohjaajaresurssien puutteen vuoksi. Ongelmaksi muodostuivat myös
oppilaitoksen ja työelämän erilaiset aikataulut. Toteutuksiin saattoi tulla pit-
kiä taukoja esimerkiksi opettajien lomakausien vuoksi.
Vaikka yritykset osasivat varautua tilanteeseen, jossa kehittämistehtävää ei
ehkä saadakaan toteutettua, projektissa haluttiin kuitenkin tehdä kaikki mah-
dollinen kehittämistehtävien toteuttamiseksi. Ratkaisuksi tuli työharjoittelu.
Kun toteuttamatta jääneitä kehittämistehtäviä oli kertynyt varastoon, projek-
tille rekrytoitiin työharjoittelijoita. Harjoittelun ”työnantajana” oli nimen-
omaan projekti siksi, että työtehtävät liittyivät useisiin eri verkostoihin. Oli
selkeämpää suorittaa harjoittelu projektissa eikä esimerkiksi kehittämistehtä-
vän kohteina olevissa yrityksissä, jolloin tehtävät olisivat jääneet irrallisiksi
kokonaisuudesta. Työharjoittelussa oli mahdollista tehdä opinnäyte- ja pro-
jektiopintoja pienimuotoisempia kehittämistehtäviä, mutta toisaalta organi-
sointi mahdollisti monialaisten kehittämistehtävien kitkattoman toteutuksen.
Projektin kuluessa törmättiin myös ongelmiin toteutuneiden toimeksiantojen
lopputuloksen laadussa. Asiakasyritys saattoi odottaa kattavaa markkinatut-
kimusta, mutta tuloksena olikin kevyt kartoitus. Laatuero saattoi johtua paitsi
väärinkäsityksestä, myös opiskelijan asiantuntijuuden tasosta, ohjauksen vää-
rästä ajoituksesta sekä toimeksiantajan epärealistisista odotuksista. Myös toi-
meksiantajalle projektin taholta annettu epätäsmällinen ohjeistus saattoi ai-
heuttaa laatuongelmia lopputuloksessa, sillä usein kehittämistehtävissä tar-
161