uudistuvat oppimisympäristöt - - Mikkelin ammattikorkeakoulu

Formaali opetus ja toisaalta informaali työssä ja harrastustoiminassa oppimi-
nen sekä näiden yhdistäminen ovat tällä hetkellä ajankohtaisia keskustelun
aiheita muun muassa Suomen ammattikorkeakouluissa. Koetan lopuksi osal-
listua tähän keskusteluun lähtemällä liikkeelle edellä kuvaamastani de-
weyläisestä koulusta. Sen tarkoitushan oli tarjota ympäristö, jossa tavanomai-
sen ympäristön oppilaiden kasvuun, ts. kokemuksen jatkuvaan karttumiseen
ja uudelleen järjestymiseen, vaikuttavat kielteiset tekijät on minimoitu. Kou-
lun arvot voitaisiin haluttaessa määritellä myös Calvinon tapaan.
Kouluiksi suunniteltujen organisaatioiden, joita seuraavassa kutsun koulu-
tusorganisaatioiksi, erityisenä pyrkimyksenä on ollut eriarvoistavien tekijöi-
den tasapainottaminen ja tasavertaisten mahdollisuuksien tarjoaminen kaikil-
le (Kivinen & Ristelä 2001). Näihin tavoitteisiin onkin usein, ei kuitenkaan
aina, päästy. Kasvua haittaavia tekijöitä esiintyy kuitenkin edelleen. Deweyn
mukaan oppimisesta on psykologisoitu kaikki olennaiset sisällöt ja yhteydet
pois, jolloin autenttisuus ja luonnollisuus, jotka edustavat Deweylle kasvulle
välttämättömiä tekijöitä, ovat hävinneet. Calvinon arvojen kielellä keveys, ts.
antropologisiin tarpeisiin vastaaminen, puuttuu.
Koulutusorganisaatioissa tuettava sosiaalistuminen on kohdistunut lähinnä
skolastisen tiedonkäsityksen mukaiseen muodolliseen ja representatiiviseen
kommunikaatiokulttuuriin, jota ns. älyllisesti suuntautunut luokka on kanna-
tellut. Koulu, sellaisena kuin Dewey sen määrittelee, ei näytä kovinkaan hy-
vin paikantuvan nykyisiin koulutusorganisaatioihin.
Mikä sitten on tilanne muissa työelämän organisaatiossa? Vaikka kaikki ei
siellä olekaan kunnossa (ks. esim. Berardi 2006, Siltala 2004), niin positiivisia
signaalejakin esiintyy. Työelämän kehittäminen muun muassa tiedon luomis-
ta, innovointia ja organisaation oppimista korostaen on ollut myötävaikutta-
massa siihen, että edellä mainittuja kasvulle kielteisiä tekijöitä on saatu pois-
tettua työelämän ympäristöistä. Tässä mielessä koulu, siis deweyläis-
rortyläisessä mielessä, on levinnyt työelämään päin. Koulua näyttääkin sijait-
sevan etenkin informaaleissa ympäristöissä: esimerkiksi harrastustoiminnas-
146