uudistuvat oppimisympäristöt - - Mikkelin ammattikorkeakoulu

osaaminen etenkin jälkimmäiseen. Osallistumiseen liittyvä oppimi-
nen/osaaminen näyttäisi jakautuvan ajan hitauden ja nopeuden mukaan.
Calvinon mukaan mielen nopeus on arvokasta sinänsä, mielihyvän vuoksi:
… uneksin äärettömistä kosmologioista, saagoista ja eepoksista, jotka on van-
gittu epigrammin mittasuhteisiin. Edessämme häämöttävinä aikoina raskas
runsaus lisääntyy entisestään, ja kirjallisuuden tehtävä on tähdätä mahdolli-
simman keskittyneeseen runolliseen ilmaisuun ja ajatteluun (85). Näyttää sil-
tä, että nykypäivän tiede ei useinkaan edusta mielen nopeutta: Latourin
(2006, 217) mukaan tiede on moninkertaistanut määritelmät onnistumatta
korvaamaan edellisiä ja pystymättä pelkistämään tai yhtenäistämään niitä.
Nopeuden pohtiminen johtaa tarkastelemaan teknologiaa ja yleisemmin jär-
jestelmiä. Teknologia on hitaasti kollektiivisesti opittua. Teknologian käyttä-
minen sen sijaan usein nopeuttaa aikaa. Teknologia on kääntäjä: se muodos-
taa aikaa muuttavan painovoimakentän joka vaikuttaa sen piirissä olevaan
toimintaan.
McLuhanin mukaan dataympäristö jäsentyy teknologian (aistien laajentumi-
en) mukaan. Myös aistielimien rakenne, inhimillinen kieli ja historialliset ais-
timusmuodotkin vaikuttavat tapaan havaita todellisuutta (Ylä-Kotola & Arai
2000, 22). Dataympäristö voi olla Krugerin artificial reality, joka on muutettu
antureilla, kameroilla ja näytöillä käyttötilaksi (99). Mark Weiserin ubiquitous
computing, eli kaikkialla läsnäoleva huomaamaton tietotekniikka, piilottaa
toiminnan kannalta epäoleellisen teknologian yksityiskohdat ja siten tiivistää
informaatiota johtaen ajan nopeutumiseen. Toisaalta voidaan ajatella, että
mikä tahansa teknologia johtaa ubiikkiin laskentaan yhteisön jäsenten vuoro-
vaikuttaessa toistensa ja dataympäristön kanssa. Toisinaan voi olla kysymys
hitaasta kiireettömästä ajasta, jossa tapahtuu oppimista, joskus taas myytti-
sestä ja mekaanisesta toistosta, joka pitää yhteisöä koossa.
134