uudistuvat oppimisympäristöt - - Mikkelin ammattikorkeakoulu

sun tukena sekä kriittinen ajattelu ja reflektio. Oman oppimisen tarkastelu ja
siihen liittyvä metakognitiivisten taitojen kehittyminen on tärkeä liittää op-
pimisprosesseihin. Nämä taidot kehittyvät parhaiten ammattiin oppimisen
sisällöllisissä konteksteissa.
OPPIMINEN JA TIEDON KÄSITELY ASIANTUNTIJAKSI KEHITTYMISES-
SÄ
”Tiedon vallankumous”, jota mm. Bereiter ja Scardamalia (2003) ovat ku-
vanneet, toi esille uuden tavan ymmärtää tieto. Tietoa ei vain omaksuta, vaan
oleellista on uuden tiedon rakentaminen ja suunnittelijan rooli oppimisessa.
Nämä ajatukset perustuvat Popperin (1972, 156) näkökulmaan kolmesta maa-
ilmasta: fysikaalisesta, mentaalisesta sekä kulttuuritiedon maailmasta. Tämän
pohjalta tieto nähdään myös kulttuuritietona, eikä se ole sidoksissa vain ob-
jektiiviseen todellisuuteen tai yksilön tietoisuuteen.
Asiantuntijaksi kehittymistä on tutkittu runsaasti kansainvälisesti sekä myös
omassa maassamme. Asiantuntijaksi kehittymistä ovat mallintaneet mm.
Dreyfys & Dreyfys (1986). Tätä mallia kutsutaan usein Bennerin (1984) mal-
liksi, koska hän on tehnyt mallin tunnetuksi. Malleissa nähdään erilaisia pai-
notuksia asiantuntijan toiminnan määrittelyssä. Tietoyhteiskunnassamme
tarvittavan asiantuntijuuden ja sen kehittymisen haasteita voi tarkastella
Hakkaraisen ym. (2004, 21) mukaan kolmesta eri näkökulmasta käsin. Näitä
näkökulmia, joita kutsutaan vertauskuviksi, ovat tiedonhankinta, osallistu-
minen sekä tiedon luominen.
Tiedonhankintavertauskuva viittaa asiantuntijan hyvin organisoituneisiin ja
käyttökelpoisiin tietorakenteisiin, joita voidaan käyttää monimutkaisten on-
gelmien ratkaisemisessa. Tämän näkökulman lähtökohdat ovat Barlett’n
muistiin sekä skeemoihin liittyvissä teorioissa, jotka ovat olleet kognitiivisten
oppimisteorioiden taustateorioita. Ne ovat tulleet tunnetuiksi esimerkiksi
Piaget’n, Brunerin ja Ausubelin tutkimustyön avulla. Näissä teorioissa oppi-
26