uudistuvat oppimisympäristöt - - Mikkelin ammattikorkeakoulu

muassa ’Itsearviointityökalun kehittäminen korkeakouluille’ -hankkeen jul-
kaisua varten.
Koska oppimisympäristö oli työpaikka ja lisäksi vielä koulutusorganisaatio,
oli myös suhtautuminen opinnäytteen tekemiseen myönteistä. Kynnys tieto-
jen vaihtoon oli matalaa ja sain paljon kannustusta hankkeen etenemiseksi.
Tieto siitä, että kehittämistehtävä oli organisaation kannalta oikea ja tarpeel-
linen työ, oli lisäksi motivoiva tekijä.
Suurin haaste oli opinnäytetyön teoreettisen viitekehyksen raportointi, sillä
mielenkiintoni keskittyi käytännön ongelman toteutukseen ja sen raportoin-
tiin. Teoriaosuuteen tuli myös paljon käytännönläheistä tietoa sen lisäksi, että
viitekehyksessä oli teoriaosuutena oppivan organisaation näkökulma.
Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäyte tuntui haastavalta, koska
se edellytti kehittämishankkeen suunnittelua ja toteutusta aikataulussa, tehty-
jen toimenpiteiden raportointia sekä kehittämisehdotusten laatimista, puhu-
mattakaan teoriapohjaisen viitekehyksen laatimisesta. Koko työn läpiviemi-
nen vaati kykyä johtaa itseään sekä koko opinnäytetyöhanketta. Aikataulun
tiukkuus opetti myös ajanhallintaa, koska etenkin perheellisen pitää sovittaa
yhteen työ, opiskelu ja perhe.
Itsearviointityökalun kehittäminen korkeakouluille -hankkeen tuloksena saa-
tiin EFQM -malliin pohjautuva sähköinen menettelytapa, jota pilotoitiin kol-
messa ammattikorkeakoulussa sekä johdon että muun henkilöstön itsearvi-
ointiprosessissa. Jatkossa mallia voidaan soveltaa muiden korkeakoulujen
itsearvioinneissa, kunkin korkeakoulun valitseman ohjelmiston avulla.
(Heikkilä ym. 2007, 45.)
Organisaation kannalta opinnäytetyö oli erittäin hyödyllinen. Mentorilau-
sunnossa sanotaan: Itsearviointimalli on pohja itsearvioinnin kehittämiseksi
Mikkelin ammattikorkeakoulussa. Sen perusteella toteutetaan jatkossa Mik-
kelin ammattikorkeakoulun itsearvioinnit. Raportin sisältämää aineistoa voi-
180