uudistuvat oppimisympäristöt - - Mikkelin ammattikorkeakoulu

More documents

Recommendations

Info

POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Kyselyyn vastanneet <strong>Mikkelin</strong> ja Oulun seudun <strong>ammattikorkeakoulu</strong>n haavahoidon ammatilliset erikoistumisopinnot suorittaneet ammattilaiset olivat sijoittuneet eri puolille Suomea. Heitä työskenteli kaikilla terveydenhuollon eri tasoilla, ja myös sosiaalitoimen alueilla. Mikä osoittaa sen, että koulutuk- sen vaikutus ulottuu haavapotilaan hoitoketjun jokaiseen vaiheeseen. Työelämän suhtautuminen haavahoidon erikoistumisopintoihin oli vastaajien mukaan positiivista ja kannustavaa. Vastaajat kokivat saaneensa organisaati- olta kannustusta ja tukea sekä työaikaa haavahoitoon. Myös palkkapäivänä osa vastaajista havaitsi työnantajan ammatillisen osaamisen palkitsemisen henkilökohtaisena palkanlisänä, kannustuslisänä tai projektirahana. Kyselyn tulosten perusteella voidaan todeta, että haavahoidon erikoistu- misopinnoista valmistuneiden työn sisältö on laaja ja monipuolinen ja se si- sältää asiantuntijan neljä roolia; välitön haavapotilaan hoito, konsultti ja kou- luttaja sekä kehittäjä ja tutkija (Hamric & Spross 1989, Suominen & Leino- Kilpi 1995). Kaikkein selkeimmin tulivat esille roolit välittömässä haavapotilaan hoidossa, haavahoidon koulutuksessa ja konsultoinnissa, joissa osa vastaajista toimi myös koko organisaation tasolla, ja vielä laajemminkin – alueellisesti; terveydenhuollon kuntayhtymässä tai sairaanhoitopiirissä. Hoitotyön erikoisosaajan käyttö konsulttina on vielä muotoutuvassa oleva asia hoito- työn tekijöiden keskuudessa. Konsultoinnin edellytyksenä on toisen osaamisen tunnustaminen ja arvostaminen. Haavahoidossa konsultointi on ehkä helpompaa kuin monilla muilla hoitotyön alueilla, koska haavahoitoon liittyy konkreettista tekemistä, kuten haavasidosten laittamista, haavan mittaamista ja haavapohjan mekaanista puhdistusta. Asiantuntijan rooleista tutkimus- ja kehittämistoiminnassa painottui haava- hoito-ohjeiden kehittäminen omassa työyksikössä, koko organisaatiossa ja myös alueellisesti. Sen sijaan haavanhoitotuotekokeilujen suunnittelua ja or- ganisointia ilmoitti työhönsä sisältyvän melko tai erittäin paljon vain joka 198
viides vastannut. Tuotekokeiluja suunniteltiin ja toteutettiin vain omassa työ- yksikössä. Toisaalta suunnitelmallisia haavanhoitotuotekokeiluja ja - tutkimuksia tehdään valtakunnallisestikin tarkasteltuna erittäin vähän. Tietoa ja taitoa tuotekokeilujen suunnitteluun ja organisointiin on pyritty haavahoi- doin ammatillisissa erikoistumisopinnoissa lisäämään mm. tapaustutkimuk- sen avulla. Tähän kyselyyn vastanneet olivat taustamuuttujiltaan hyvin samankaltaisia kuin Haavahoitaja 2000 –kyselyyn (Seppänen & Iivanainen 2000a, Seppänen & Iivanainen 2000b, Iivanainen & Seppänen 2001) vastanneet, jonka vuoksi kyselyn tuloksia voidaan joiltakin osin verrata toisiinsa. Tulosten vertailun perusteella voidaan sanoa, että ammatillisten erikoistumisopinnot suorittaneiden tehtäväkuva oli laajempi kuin Haavahoitaja 2000 -kyselyyn vastanneilla haavahoitajilla. Asiantuntijan roolit tulivat selkeämmin esille haavahoidon ammatilliset erikoistumisopinnot suorittaneilla kuin Haavahoitaja 2000 - kyselyyn vastanneilla haavahoitajilla. Haavahoidon konsultointia ja koulutusta esiintyi jo Haavahoitaja 2000- kyselyyn vastanneiden haavahoita- jien tehtävän kuvauksissa, mutta ammatilliset erikoistumisopinnot suorittaneiden kohdalla se oli jo selkeästi osana työn sisältöä. Kyselyn tulosten perusteella voidaan todeta, että haavahoidon ammatilliset erikoistumisopinnot vahvistavat hoitotyön tekijän ammatillisen osaamisen kehittymistä sekä urakehitystä haavapotilaan hoitotyössä. Tulosten perusteella voidaan sanoa, että suurimmalle osalle opinnot suorittaneista koulutuksel- la on ollut vaikutusta työn sisällön muotoutumiseen ja osalla myös palkkauk- seen. Haavahoidon ammatilliset erikoistumisopinnot vahvistavat siten koulutuk- sen suorittaneiden ammatillisen osaamisen kehittymistä sekä urakehitystä, jota voitaneen pitää ammatillisten erikoitumisopintojen tavoitteena laajemminkin. 199
Page 1 and 2:
uudistuvat oppimisympäristöt - pu
Page 3 and 4:
MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU A: Tutk
Page 5 and 6:
Teos avaa yhden näkökulman ammati
Page 7 and 8:
SISÄLTÖ ESIPUHE Katja Komonen PED
Page 9 and 10:
Pedagogisia lähtökohtia
Page 11 and 12:
sen edistämisen tavoitteet ja toim
Page 13 and 14:
vaisuudessa tarvitaan entistä enem
Page 15 and 16:
den opetustuntien määrää. Arvio
Page 17 and 18:
T&K -TOIMINNAN JA OPETUKSEN VUOROVA
Page 19 and 20:
KUVIO 1. T&K -osaajaksi kehittymise
Page 21 and 22:
pedagogisen osaamisen vahvistamisek
Page 23 and 24:
TAVOITTEET JA TOIMENPITEET T&K-TOIM
Page 25 and 26:
- Järjestetään vuosittain semina
Page 27 and 28:
- Koulutusohjelmien lukuvuoden opet
Page 29 and 30:
Projektit voivat olla ammattikorkea
Page 31 and 32:
Hyvä tulosyksikön johtaja, johtor
Page 33 and 34:
OPPIMINEN JA PEDAGOGISET MALLIT AMM
Page 35 and 36:
minen ymmärretään informaation p
Page 37 and 38:
MONIALAINEN TUTKIVA OPPIMINEN UUTTA
Page 39 and 40:
Tutkivan oppimisen taustalla on tie
Page 41 and 42:
mia, jotka on ensin määritelty. T
Page 43 and 44:
Opetuksen kehittäminen Savonlinnan
Page 45 and 46:
tulevat oppilaitokseen esittelemä
Page 47 and 48:
Nicolescu, B. 1999. The Transdicipl
Page 49 and 50:
jota ei voida jäljittää yhden to
Page 51 and 52:
trendi on selvästi näkyvissä mui
Page 53 and 54:
sen kehittämisen etusijalle. Media
Page 55 and 56:
1. Aito työelämälähtöinen toim
Page 57 and 58:
jen, suunnitteluun muuten vaikuttan
Page 59 and 60:
Työyhteisöjen toiminnalle nykyisi
Page 61 and 62:
ORGANISAATIOT TARINOINA Edellä esi
Page 63 and 64:
Esimerkiksi missio kuvaa toimeksian
Page 65 and 66:
Tapahtumaprojektin jatkuvat muutoks
Page 67 and 68:
lisen haun ja haastattelun läpäis
Page 69 and 70:
eri yksilöiden näkökulmasta tapa
Page 71 and 72:
OPISKELIJOIDEN OPPIMINEN INTEGRATII
Page 73 and 74:
taan. Artikkelissa kysytään: Mill
Page 75 and 76:
vaan asiantuntijuuteen liittyvät o
Page 77 and 78:
Oppimisen lähtökohtana integratii
Page 79 and 80:
lölliset ja sosiaaliset prosessit
Page 81 and 82:
toisen tai kolmannen lukuvuoden opi
Page 83 and 84:
motivaatio. Pedagogiikan tulee nive
Page 85 and 86:
Projekti esiteltiin meille. Pääll
Page 87 and 88:
Koko luokan kanssa ideointi on huom
Page 89 and 90:
projektiväsymyksestä. Erilaisia p
Page 91 and 92:
Työelämän ja koulun toimintajär
Page 93 and 94:
nen edellyttää siten myös opetta
Page 95 and 96:
Lave, J. & Wenger, E. 1991. Situate
Page 97 and 98:
Opintojen ohjausjärjestelmä tukee
Page 99 and 100:
opettajien ja opiskelijoiden välil
Page 101 and 102:
OHJAUSKESKUSTELU - YHTEISTÄ AIKAA
Page 103 and 104:
Palaute kannustaa ja rohkaisee Pala
Page 105 and 106:
tapahtuma, jossa ohjaaja ja ohjatta
Page 107 and 108:
Hyvä ohjauskeskustelu - aitoa kiin
Page 109 and 110:
OHJAUSKESKUSTELUT METSÄTALOUDEN LA
Page 111 and 112:
aikaa oli varattu 30 min, mutta onn
Page 113 and 114:
erityisestä aiheesta, josta hän h
Page 115 and 116:
kanssa he käyvät ohjauskeskustelu
Page 117 and 118:
opiskelijat muuttuvat ja ohjauksen
Page 119 and 120:
Pekkari, M. 2006. Ohjauskeskustelu
Page 121 and 122:
laajuisesti. Ne muodostavat usein o
Page 123 and 124:
SUUNNITTELUMALLINNUS Alexander on k
Page 125 and 126:
nittelumalleja kokoamalla rakentaa
Page 127 and 128:
Ratkaisu: Ehdotettu ratkaisu ongelm
Page 129 and 130:
luonnollisen kielen avulla ilmaistu
Page 131 and 132:
Tässä olemme jättäneet pois muu
Page 133 and 134:
LÄHTEET Alexander, C., Ishikawa, S
Page 135 and 136:
KUUSI MUISTIOTA TÄLLE VUOSITUHANNE
Page 137 and 138:
Toisen viikon ensimmäisenä päiv
Page 139 and 140:
sisäisiä näkymiä tukahduttamatt
Page 141 and 142:
töt ovat antropologisia tutkimusv
Page 143 and 144:
Täsmällisyys Hän [Kublai] ajatte
Page 145 and 146:
Moninaisuus Calvinon viidennen esit
Page 147 and 148:
esseensä utopiaan: … jospa olisi
Page 149 and 150:
modernin perustuslain mukainen kä
Page 151 and 152:
Mielekkyyden käsite on noussut esi
Page 153 and 154:
kuvaan kasvuun. Koska tämä koskee
Page 155 and 156: sa ja uudistushenkisimmässä työe
Page 157 and 158: Kvale, S. 1996. InterViews: An Intr
Page 159 and 160: Käytännön sovelluksia
Page 161 and 162: mintaa. Näiden kolmen tehtävän t
Page 163 and 164: le. Opetushenkilöstön osallistumi
Page 165 and 166: Asiantuntijatiimeistä muodostui ko
Page 167 and 168: minen. Yhteistyö tällä tasolla o
Page 169 and 170: vuoden opintoja, jotta opiskelija v
Page 171 and 172: Olisiko kaikkia tehtyjä opiskelija
Page 173 and 174: OPISKELIJAN, OHJAAJAN JA MENTORIN Y
Page 175 and 176: OPINNÄYTETYÖN TAVOITTEET JA PROFI
Page 177 and 178: KEHITTÄMISTEHTÄVÄN OPINNÄYTETY
Page 179 and 180: Näissä edellä mainituissa tapauk
Page 181 and 182: menetelmä- ja substanssiohjaus Amm
Page 183 and 184: TYÖELÄMÄMENTORIN ROOLI OPINNÄYT
Page 185 and 186: opinnäytetyön toteutus, tulosten
Page 187 and 188: hankkeina. Teoriaosuuden viitekehys
Page 189 and 190: daan hyödyntää Korkeakoulujen ar
Page 191 and 192: Rantanen, T. 2007. Ylemmän ammatti
Page 193 and 194: AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT HA
Page 195 and 196: sa vuonna 2000. Tämän lisäksi Sa
Page 197 and 198: hankkeissa tarvittavia taitoja, kut
Page 199 and 200: Vastaajien taustatiedot Kyselyyn va
Page 201 and 202: Haavahoidon asiantuntijan roolien t
Page 203 and 204: taajaan työn sisältöön. Haavaho
Page 205: vat opintojen olleen vähemmän hy
Page 209 and 210: Terveydenhuollon täydennyskoulutus
Page 211 and 212: Uusien henkilöiden saaminen esimie
Page 213 and 214: tamisen perustehtävästä, jossa j
Page 215 and 216: telualue vertaistukea varten. Kehit
Page 217 and 218: mallin (Schmidt 1983) ongelmanratka
Page 219 and 220: Johtamisen ja kehittämisen erikois
Page 221 and 222: ONGELMAPERUSTAINEN (PBL) OPETUSSUUN
Page 223 and 224: TAULUKKO 4. Oppimista eniten tukene
Page 225 and 226: Opetuksen toteuttaminen edellyttä
Page 227 and 228: Pelttari, P. 1997. Sairaanhoitajan
Page 229 and 230: KIRJOITTAJAT Helena Ahonen, FM, leh
Page 231 and 232: MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU MIKKELI
Page 233: Julkaisusarjat: A Tutkimuksia ja ra
show all

uudistuvat oppimisympäristöt - - Mikkelin ammattikorkeakoulu

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?