uudistuvat oppimisympäristöt - - Mikkelin ammattikorkeakoulu

tapahtuma, jossa ohjaaja ja ohjattava ”puhaltavat samaan hiileen”. Ohjaus-
suhteen on perustuttava neuvotteluun, tasa-arvoisuuteen ja toisen kunnioit-
tamiseen. (Lairio ym. 2006, 24–25.)
Pekkarin (2006, 208) mukaan on tärkeää, että ohjaaja ja opiskelija valmistau-
tuvat huolellisesti ohjauskeskusteluun. Hän havaitsi lukio-opiskelijoille te-
kemässään tutkimuksessa, että ne opiskelijat, jotka panostivat ohjauskeskus-
teluun, hyötyivät niistä hyvin. Myös oman tahdon ja motivaation merkityk-
sen ymmärtäminen edistää paitsi oppimista myös ohjausprosessia. Opiskelija
valmistautuu ohjauskeskusteluun pohtimalla ja reflektoimalla omaa tilannet-
ta etukäteen. Opettaja huolehtii tilan ja ajan järjestämisestä sekä tuo keskuste-
luun tarvittavan materiaalin.
Itse ohjauskeskustelussa asetetaan keskustelulle yhteiset tavoitteet. Opiskelija
tuo rohkeasti esille omia asioitaan ja ohjaaja huolehtii, että keskustelussa on
hyvä ilmapiiri. Ohjaaja myös huolehtii keskusteluprosessin kulusta ja ajan
jakamisesta järkevästi. Ohjauskeskustelun päättämisvaiheessa tarkistetaan,
onko päästy keskustelun tavoitteisiin. Opiskelijan on arvioitava, mihin seu-
raavaksi kannattaa ryhtyä. Tässä vaiheessa opiskelija myös antaa palautetta
omasta puolestaan ja tarvittaessa sovitaan uudesta keskusteluajasta. (Pekkari
2006, 208.)
Ohjauskeskustelut voidaan jakaa opintojen etenemisen mukaan kolmeen pää-
ryhmään: opintojen alkuvaiheen, keskivaiheen ja loppuvaiheen ohjauskes-
kusteluihin. Vaasan ammattikorkeakoulussa järjestetään opiskelijalle kaikki-
aan viisi eri ohjauskeskustelutilaisuutta. Ensimmäisenä opiskeluvuotena on
kaksi keskustelua ja muina vuosina aina yksi kunakin opiskeluvuotena. Oh-
jauskeskusteluja varten on laadittu lomakkeet eri koulutusohjelmien tarpei-
siin. Strukturoidussa ohjuskeskustelussa keskustelu käydään ennalta suunni-
teltujen kysymysten pohjalta. Keskustelu ei pääse rönsyilemään liikaa ja on
helpompi pysyä aikataulussa. (Vuorensivu 2006, 51.)
97