uudistuvat oppimisympäristöt - - Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lepokitka
Projektiympäristössä oppimisessa korostuu erilainen omatoimisuus ja aktiivi-
suus kuin perinteisessä luokkahuoneympäristössä. Oppiminen koetaan usein
työläämmäksi juuri omatoimisuuden vaateen vuoksi. Projekteille tyypillisiä
ovat myös vaiheet, jolloin asiat eivät tunnu edistyvän. Usein nimenomaan
projektin alkuun saaminen tuntuu vaikealta. Kutsumme näitä liikkeelleläh-
dön vaikeuksia ja projektin suvannevaiheita lepokitkaksi.
Hieman on usko mennyt tähän projektiin. Jotenkin tuntuu siltä,
ettei tilanne etene mihinkään suuntaan. Nuoret ovat edelleenkin
tavoittamatta ja siitä on varmasti lähdettävä liikkeelle, jos homma
halutaan pyörimään. Nuorten kohtaaminen olisi helpompaa, jos
heille olisi tarjottavana jotakin valmista, kuten esimerkiksi tila.
(Ehkäisevä päihdetyö, oppimispäiväkirja)
Konkreettisten päivämäärien ja tekemisen hahmotuttua on helpompi
ottaa itseään niskasta kiinni. (Ehkäisevä päihdetyö, oppimispäiväkirja)
Lepokitkan voittaminen näyttää olevan yksi integratiivisten oppimisympäris-
töjen keskeisistä haasteista. Oppiminen on pitkälti kiinni oppijan omista sat-
sauksista oppimistilanteessa. Integratiivisten oppimisympäristöjen pedagogi-
nen idea perustuu aktiiviseen ja itseohjautuvaan ihmiskäsitykseen, jolloin
sekä oppija itse että kulloinenkin oppiva ryhmä/yhteisö ottaa itse vastuun
oppimisestaan. Tässä integratiivinen oppimisympäristö tukee asiantuntijuu-
dessa korostuvia piirteitä: itsenäistä päätöksentekokykyä, vastuullisuutta ja
kriittisyyttä.
SOLMUKOHDAT – MIKÄ INTEGRATIIVISESSA OPPIMISYMPÄRISTÖSSÄ
EI TOIMINUT JA MITÄ OPITTIIN?
Mitä kriittisiä tekijöitä ja kohtia projektioppimisesta löytyy opiskelijoiden nä-
kökulmasta ja mitä toisaalta opiskelijat kertoivat oppineensa näissä oppi-
misympäristöissä? Yleisesti opiskelijat kertoivat kärsivänsä jonkinasteisesta
80