uudistuvat oppimisympäristöt - - Mikkelin ammattikorkeakoulu

kun koulussa opittua ei osata hyödyntää työelämässä. Näkemys transferista
opiskelijan kykynä soveltaa tietoa eri oppimisympäristöissä ei nykyisessä
nopeasti muuttuvassa työelämässä enää yksinään riitä: työntekijät kohtaavat
ongelmia, joihin ei ole olemassa valmiita vastauksia. Transferissa ei siten ole
kyse ainoastaan koulussa opetetun tiedon siirrosta, vaan koulun ja työelämän
yhteistoiminnasta, jossa tuotetaan uusia ratkaisuja työelämän kehittämistar-
peisiin. Tällaista siirtovaikutusta kutsutaan kehittäväksi siirtovaikutukseksi.
(ks. Tuomi-Gröhn 2000.)
Kehittävän siirtovaikutuksen toteutuminen edellyttää kuitenkin ammatillisen
asiantuntijuuden rakentumisen näkökulmasta sellaisen pedagogisen oppi-
miskulttuurin luomista, jossa opiskelijat kohtaavat todellisen työelämänsä
ongelmat jo opiskelun alkuvaiheissa ja opiskelevat teoriaa kytkettynä arki-
elämän ongelmiin (esim. Eteläpelto & Light 1999). Esimerkiksi osallistues-
saan opiskelunsa aikana työelämän kehittämishankkeisiin opiskelija sisäistää
mallin tutkivasta, kehittävästä työotteesta osaksi omaa ammatillista toimin-
taansa. Toimiminen yhteisissä kehittämishankkeissa ei ole pelkästään muut-
tumattomien työkäytäntöjen tuottamista, vaan aktiivista uusien työkäytäntö-
jen luomista.
INTEGRATIIVINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ
Hankkeistetussa opetuksessa opiskelijat osallistuvat ammattikorkeakoulun
tutkimus- ja kehittämistoimintaan niin opinnäytteiden ja työharjoitteluiden
kuin yksittäisten opintokokonaisuuksien ja -jaksojen kautta. Mikä tahansa
työelämän ympäristössä tapahtuvaa toiminta ei kuitenkaan muodosta integ-
ratiivista oppimisympäristöä. Mikkelin ammattikorkeakoulussa integratiivi-
sen oppimisympäristön pedagogista viitekehystä on lähdetty rakentamaan
laatimalla kriteeristöä oppimisen tavoitteisiin, ympäristöön, luonteeseen sekä
oppimisprosessin ohjaamiseen liittyen.
68