uudistuvat oppimisympäristöt - - Mikkelin ammattikorkeakoulu

Suunnittelun mallit syntyvät ja välittyvät kulttuurissa. Esimerkiksi konstruk-
tivistisen opetussuunnitteluperinteen eräs keskeinen suunnittelumalli on On-
gelma: oppimisympäristön tulisi sisältää kysymys, case tai projekti, johon
oppiminen kohdistuu. Ongelman pitäisi olla kiinnostava, relevantti ja puo-
leensa vetävä, jotta oppija voisi sitoutua siihen. Sen pitäisi olla myös huonosti
määritelty tai rakennettu, sekä autenttinen; sen suunnittelussa tulisi kohdis-
taa huomio etenkin sen kontekstiin, esitykseen sekä välineisiin, joita oppija
voi käyttää ongelmaa ratkaistessaan (Jonassen 1999).
Eräs japanilaiseen yrityskulttuuriin liittyvä suunnittelumalli on Keskustelu-
huone. Se on miellyttävästi valaistu huone, jossa on tarjolla vihreää teetä ja
jossa työtekijät voivat vierailla normaalin työpäivänsä kuluessa. Viralliset
kokoukset ovat kiellettyjä. Ajatus on, että satunnaiset keskustelut auttavat
uusien ideoiden löytämisessä, mikä on harvoin mahdollista kokouksissa (Da-
venport & Prusak 1998, 92).
Suunnittelumallinnus (pattern design) on toimintaa, jossa jokin suunnittelu-
yhteisö kerää suunnittelumalleja luettelon, systeemin tai jopa kielen muo-
toon. Toiminnan juuret juontavat alun perin arkkitehtuuriin, sittemmin oh-
jelmointiin ja hyvien käytänteiden ja kokemusten dokumentointiin kaikilla
ammattialoilla (Appleton 2000). Hyvät käytänteet voidaan ajatella edellä
mainittujen suunnittelumallien raaka-aineeksi, eräänlaisiksi protosuunnitte-
lumalleiksi (protopattern tai patlet, katso Appleton 2000).
Yhteistä laatunäkemystä kuvaavan suunnittelukielen luominen ja ylläpito
Kulttuurikohtaiset suunnittelumallit voivat täydentää ja tarkentaa toisiaan.
Niiden suhteista muodostuu verkostomainen kokonaisuus, jota kutsumme
tässä suunnittelukieleksi; Alexander (1979) käyttää siitä nimitystä pattern
language. Yhteistoiminnallinen opettajayhteisö voi hyviä käytänteitä ja suun-
116