Hengellinen Tarina Kahdesta Kaupungista
Kuninkaan, aateliston ja papiston oli pakko alistua katkeroituneen ja raivostuneen kansan julmuuksiin. Sen kostonhimo vain yltyi kuninkaan teloituksesta, ja niiden, jotka olivat tuominneet hänet kuolemaan, täytyi pian seurata häntä mestauslavalle. Päätettiin tappaa kaikki, joiden epäiltiin olevan vihamielisiä vallankumoukselle. Vankilat olivat täpö täynnä; yhteen aikaan niissä oli yli kaksisataa tuhatta vankia. Valtakunnan kaupungit olivat täynnä kauhunäytelmiä. Toinen vallankumouspuolue oli toista vastaan, ja Ranskasta tuli intohimojen raivon valtaan joutuneiden taistelevien joukkojen suuri taistelukenttä. “Pariisissa mellakka seurasi toista ja kaupungin asukkaat olivat jakaantuneet sotkuisiin puolueihin, joiden ainoana pyrkimyksenä näytti olleen toistensa hävittäminen.” Yleistä kurjuutta lisäsi vielä kansakunnan sekaantuminen pitkälliseen ja tuhoavaan sotaan Euroopan suurvaltojen, kanssa. “Maa oli vararikon partaalla, sotajoukot vaativat maksamatonta palkkaansa, Pariisin väestö kärsi puutetta, rosvot ryöstivät maakuntia ja sivistys oli melkein kokonaan hävinnyt kurittomuuteen ja sekasortoon.”
Kuninkaan, aateliston ja papiston oli pakko alistua katkeroituneen ja raivostuneen kansan julmuuksiin. Sen kostonhimo vain yltyi kuninkaan teloituksesta, ja niiden, jotka olivat tuominneet hänet kuolemaan, täytyi pian seurata häntä mestauslavalle. Päätettiin tappaa kaikki, joiden epäiltiin olevan vihamielisiä vallankumoukselle. Vankilat olivat täpö täynnä; yhteen aikaan niissä oli yli kaksisataa tuhatta vankia. Valtakunnan kaupungit olivat täynnä kauhunäytelmiä. Toinen vallankumouspuolue oli toista vastaan, ja Ranskasta tuli intohimojen raivon valtaan joutuneiden taistelevien joukkojen suuri taistelukenttä. “Pariisissa mellakka seurasi toista ja kaupungin asukkaat olivat jakaantuneet sotkuisiin puolueihin, joiden ainoana pyrkimyksenä näytti olleen toistensa hävittäminen.” Yleistä kurjuutta lisäsi vielä kansakunnan sekaantuminen pitkälliseen ja tuhoavaan sotaan Euroopan suurvaltojen, kanssa. “Maa oli vararikon partaalla, sotajoukot vaativat maksamatonta palkkaansa, Pariisin väestö kärsi puutetta, rosvot ryöstivät maakuntia ja sivistys oli melkein kokonaan hävinnyt kurittomuuteen ja sekasortoon.”
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>Hengellinen</strong> <strong>Tarina</strong> <strong>Kahdesta</strong> <strong>Kaupungista</strong><br />
kaikella pelastuksella ja armolla, lohduttaa sitä Jumalassa sekä nöyryyttää sitä niin, että se<br />
luopuu itsestään ja liittyy Jumalaan.»133 Zwingli itse oli kokenut näiden sanojen<br />
ilmaiseman totuuden. Myöhemmin hän kirjoitti näistä kokemuksistaan: »Kun — minä aloin<br />
kokonaan antautua Pyhän Raamatun tutkimiseen, johtivat filosofia ja teologia (skolastiikka)<br />
alituisesti mieleeni vastaväitteitä. Lopulta tulin tähän tulokseen: ’Sinun täytyy jättää tuo<br />
kaikki ja oppia tuntemaan Jumalan tarkoitus tutkimalla vain hänen omaa, yksinkertaista<br />
sanaansa.’ Silloin aloin rukoilla Jumalalta hänen valoaan, ja sen jälkeen minun oli paljon<br />
helpompi ymmärtää Raamattua.»134 {AO7 147.1}<br />
Sitä oppia, jota Zwingli saarnasi, hän ei saanut Lutherilta. Se oli Kristuksen oppi. »Jos<br />
Luther saarnaa Kristusta», sanoi sveitsiläinen uskonpuhdistaja, »hän tekee samaa kuin<br />
minäkin. Hän on voittanut Kristukselle useampia sieluja kuin minä. Mutta se ei vaikuta<br />
asiaan. Minä en tahdo kantaa mitään muuta nimeä kuin Kristuksen, jonka sotilas minä olen<br />
ja joka on minun ainoa päämieheni. Minä en ole koskaan kirjoittanut sanaakaan Lutherille<br />
eikä Luther minulle. Miksi näin? — Siksi, että nähtäisiin, kuinka suuressa sopusoinnussa<br />
Jumalan Henki on itsensä kanssa, kun me ilman mitään keskinäistä yhteyttä julistamme<br />
Kristuksen oppia niin yhtäpitävästi.»135 {AO7 147.2}<br />
Evankeliumin julistusta Einsiedelnissä<br />
Vuonna 1516 Zwingli kutsuttiin saarnaajaksi Einsiedelnin luostariin. Täällä hänellä oli<br />
tilaisuus oppia paremmin tuntemaan Rooman turmelus ja toimia uskonpuhdistajana, jonka<br />
vaikutus tuntuisi kaukana hänen kotimaansa Alppien ulkopuolella. Einsiedelnin<br />
huomattavimpia matkailukohteita oli neitsyt Marian kuva, jonka väitettiin saavan aikaan<br />
ihmeitä. Luostarin portin yläpuolella oli kirjoitus: Täällä voi saada täydellisen syntien<br />
anteeksiannon. Pyhiinvaeltajia saapui Marian pyhimyslippaan luo kaikkina vuodenaikoina.<br />
Mutta sen vihkimisen suureen vuosijuhlaan tuli suuria joukkoja Sveitsin kaikista osista,<br />
vieläpä Ranskasta ja Saksastakin. Tämän nähdessään Zwingli tuli hyvin murheelliseksi ja<br />
tilaisuutta hyväkseen käyttäen julisti vapautta evankeliumin kautta näille taikauskon orjille.<br />
»Älkää luulko», hän sanoi, »että Jumala on tässä temppelissä enemmän kuin luomakunnan<br />
muissa paikoissa. Missä maassa asunettekin, Jumala on teitä lähellä ja kuulee teitä.<br />
Voivatko hyödyttömät työt, pitkät pyhiinvaellusmatkat, uhrilahjat, kuvat ja neitsyt Marian<br />
tai pyhimysten avuksi huutaminen hankkia teille Jumalan suosion? Mitä hyödyttää<br />
monisanaisuus, jolla pitkitämme rukouksiamme? Mitä apua on kauniista kaavusta, keritystä<br />
päästä, pitkästä, poimutetusta puvusta tai kullalla kirjailluista tohveleista? Jumala katsoo<br />
sydämeen, ja sydämemme on kaukana hänestä.» »Kristus», hän sanoi, »joka kerran uhrattiin<br />
ristillä, on syntiuhri, joka on sovittanut uskovien synnit ikuisiksi ajoiksi.»136 {AO7 147.3}<br />
Useille kuulijoille nämä mielipiteet olivat vastenmielisiä. He pettyivät katkerasti, kun<br />
kuulivat väitettävän, ettei heidän vaivalloisesta matkastaan ollut mitään hyötyä. Kristuksen<br />
kautta heille vapaasti tarjottua syntien anteeksiantoa he eivät voineet käsittää. He olivat<br />
tyytyväisiä vanhaan, Rooman osoittamaan taivaan tiehen. He halusivat välttää paremman<br />
114
Change language