Hengellinen Tarina Kahdesta Kaupungista
Kuninkaan, aateliston ja papiston oli pakko alistua katkeroituneen ja raivostuneen kansan julmuuksiin. Sen kostonhimo vain yltyi kuninkaan teloituksesta, ja niiden, jotka olivat tuominneet hänet kuolemaan, täytyi pian seurata häntä mestauslavalle. Päätettiin tappaa kaikki, joiden epäiltiin olevan vihamielisiä vallankumoukselle. Vankilat olivat täpö täynnä; yhteen aikaan niissä oli yli kaksisataa tuhatta vankia. Valtakunnan kaupungit olivat täynnä kauhunäytelmiä. Toinen vallankumouspuolue oli toista vastaan, ja Ranskasta tuli intohimojen raivon valtaan joutuneiden taistelevien joukkojen suuri taistelukenttä. “Pariisissa mellakka seurasi toista ja kaupungin asukkaat olivat jakaantuneet sotkuisiin puolueihin, joiden ainoana pyrkimyksenä näytti olleen toistensa hävittäminen.” Yleistä kurjuutta lisäsi vielä kansakunnan sekaantuminen pitkälliseen ja tuhoavaan sotaan Euroopan suurvaltojen, kanssa. “Maa oli vararikon partaalla, sotajoukot vaativat maksamatonta palkkaansa, Pariisin väestö kärsi puutetta, rosvot ryöstivät maakuntia ja sivistys oli melkein kokonaan hävinnyt kurittomuuteen ja sekasortoon.”
Kuninkaan, aateliston ja papiston oli pakko alistua katkeroituneen ja raivostuneen kansan julmuuksiin. Sen kostonhimo vain yltyi kuninkaan teloituksesta, ja niiden, jotka olivat tuominneet hänet kuolemaan, täytyi pian seurata häntä mestauslavalle. Päätettiin tappaa kaikki, joiden epäiltiin olevan vihamielisiä vallankumoukselle. Vankilat olivat täpö täynnä; yhteen aikaan niissä oli yli kaksisataa tuhatta vankia. Valtakunnan kaupungit olivat täynnä kauhunäytelmiä. Toinen vallankumouspuolue oli toista vastaan, ja Ranskasta tuli intohimojen raivon valtaan joutuneiden taistelevien joukkojen suuri taistelukenttä. “Pariisissa mellakka seurasi toista ja kaupungin asukkaat olivat jakaantuneet sotkuisiin puolueihin, joiden ainoana pyrkimyksenä näytti olleen toistensa hävittäminen.” Yleistä kurjuutta lisäsi vielä kansakunnan sekaantuminen pitkälliseen ja tuhoavaan sotaan Euroopan suurvaltojen, kanssa. “Maa oli vararikon partaalla, sotajoukot vaativat maksamatonta palkkaansa, Pariisin väestö kärsi puutetta, rosvot ryöstivät maakuntia ja sivistys oli melkein kokonaan hävinnyt kurittomuuteen ja sekasortoon.”
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
<strong>Hengellinen</strong> <strong>Tarina</strong> <strong>Kahdesta</strong> <strong>Kaupungista</strong><br />
Jumalaan on se, että pidämme hänen käskynsä. Ja hänen käskynsä eivät ole raskaat» (Room.<br />
3: 31; 6: 2; 1 Joh. 5: 3). Uudestisyntymisessä sydän tulee sopusointuun Jumalan kanssa,<br />
samoin kuin se tulee sopusointuun hänen lakinsa kanssa. Kun tämä suuri muutos on<br />
syntisessä tapahtunut, hän on siirtynyt kuolemasta elämään, synnistä pyhyyteen,<br />
rikkomisesta ja kapinasta kuuliaisuuteen ja uskollisuuteen. Vanha Jumalasta vieraantumisen<br />
elämä on päättynyt; uusi sovinnon, uskon ja rakkauden elämä on alkanut. Silloin »lain<br />
vanhurskaus täytetään meissä, jotka emme vaella lihan mukaan, vaan Hengen» (Room. 8:<br />
4). Ja sielu ilmaisee ajatuksensa seuraavasti: »Kuinka sinun lakisi onkaan minulle rakas!<br />
Kaiken päivää minä sitä tutkistelen» (Ps. 119: 97). {AO7 398.2}<br />
»Herran laki on täydellinen; se virvoittaa sielun» (Ps. 19: 8). Ilman lakia ihmisillä ei ole<br />
oikeaa käsitystä Jumalan puhtaudesta ja pyhyydestä eikä omasta syyllisyydestään ja<br />
saastaisuudestaan. Heillä ei ole todellista synnintuntoa eivätkä he tunne katumuksen<br />
tarvetta. Kun he eivät näe kadotettua tilaansa Jumalan lain rikkojina, he eivät käsitä<br />
tarvitsevansa Kristuksen veren sovitusta. He ottavat vastaan pelastuksen toivon ilman<br />
perinpohjaista sydämen muutosta tai elämän uudistusta. Siten kääntymykset ovat usein<br />
pintapuolisia, ja seurakuntaan liittyy paljon sellaisia, jotka eivät ole koskaan yhdistyneet<br />
Kristukseen. {AO7 398.3}<br />
Oikea pyhitys<br />
Ajan uskonnollisissa liikkeissä on myös huomattava sija väärillä pyhitysteorioilla, jotka<br />
perustuvat Jumalan lain laiminlyömiseen tai hylkäämiseen. Nämä teoriat ovat sekä<br />
opillisesti vääriä että vaarallisia käytännössä. Koska niitä yleisesti suositaan, on kaksin<br />
verroin tärkeää, että kaikilla on selvä käsitys siitä, mitä Raamattu opettaa tästä<br />
asiasta. {AO7 398.4}<br />
Oikea pyhitys on Raamatun oppi. Kirjeessään Tessalonikan seurakunnalle apostoli<br />
Paavali sanoo: »Tämä on Jumalan tahto, teidän pyhityksenne.» Hän rukoilee: »Itse rauhan<br />
Jumala pyhittäköön teidät kokonansa» (1 Tess. 4: 3; 5: 23). Raamattu opettaa selvästi, mitä<br />
pyhitys on ja miten sen voi saavuttaa. Vapahtaja rukoili opetuslastensa puolesta: »Pyhitä<br />
heidät totuudessa; sinun sanasi on totuus» (Joh. 17: 17). Ja Paavali opettaa, että uskovaisten<br />
tulee pyhittyä »Pyhässä Hengessä» (Room. 15: 16). Mikä on Pyhän Hengen työ? Jeesus<br />
sanoi opetuslapsilleen: »Kun hän tulee, totuuden Henki, johdattaa hän teidät kaikkeen<br />
totuuteen» (Joh. 16: 13). Ja psalmirunoilija sanoo: »Sinun lakisi on totuus.» Jumalan sana ja<br />
Henki paljastavat ihmisille ne suuret vanhurskauden periaatteet, jotka ovat keskitetyt hänen<br />
lakiinsa. Koska Jumalan laki on »pyhä, oikea ja hyvä», jumalallisen täydellisyyden<br />
jäljennös, tästä seuraa, että tälle laille osoitetun kuuliaisuuden kautta muodostuva luonne<br />
tulee pyhäksi. Kristus on sellaisen luonteen täydellinen esikuva. Hän sanoo: »Minä olen<br />
pitänyt Isäni käskyt.» »Minä aina teen sitä, mikä hänelle on otollista» (Joh. 15: 10; 8: 29).<br />
Kristuksen seuraajien on määrä tulla hänen kaltaisikseen. Heidän on Jumalan armon avulla<br />
320
Change language