Hengellinen Tarina Kahdesta Kaupungista
Kuninkaan, aateliston ja papiston oli pakko alistua katkeroituneen ja raivostuneen kansan julmuuksiin. Sen kostonhimo vain yltyi kuninkaan teloituksesta, ja niiden, jotka olivat tuominneet hänet kuolemaan, täytyi pian seurata häntä mestauslavalle. Päätettiin tappaa kaikki, joiden epäiltiin olevan vihamielisiä vallankumoukselle. Vankilat olivat täpö täynnä; yhteen aikaan niissä oli yli kaksisataa tuhatta vankia. Valtakunnan kaupungit olivat täynnä kauhunäytelmiä. Toinen vallankumouspuolue oli toista vastaan, ja Ranskasta tuli intohimojen raivon valtaan joutuneiden taistelevien joukkojen suuri taistelukenttä. “Pariisissa mellakka seurasi toista ja kaupungin asukkaat olivat jakaantuneet sotkuisiin puolueihin, joiden ainoana pyrkimyksenä näytti olleen toistensa hävittäminen.” Yleistä kurjuutta lisäsi vielä kansakunnan sekaantuminen pitkälliseen ja tuhoavaan sotaan Euroopan suurvaltojen, kanssa. “Maa oli vararikon partaalla, sotajoukot vaativat maksamatonta palkkaansa, Pariisin väestö kärsi puutetta, rosvot ryöstivät maakuntia ja sivistys oli melkein kokonaan hävinnyt kurittomuuteen ja sekasortoon.”
Kuninkaan, aateliston ja papiston oli pakko alistua katkeroituneen ja raivostuneen kansan julmuuksiin. Sen kostonhimo vain yltyi kuninkaan teloituksesta, ja niiden, jotka olivat tuominneet hänet kuolemaan, täytyi pian seurata häntä mestauslavalle. Päätettiin tappaa kaikki, joiden epäiltiin olevan vihamielisiä vallankumoukselle. Vankilat olivat täpö täynnä; yhteen aikaan niissä oli yli kaksisataa tuhatta vankia. Valtakunnan kaupungit olivat täynnä kauhunäytelmiä. Toinen vallankumouspuolue oli toista vastaan, ja Ranskasta tuli intohimojen raivon valtaan joutuneiden taistelevien joukkojen suuri taistelukenttä. “Pariisissa mellakka seurasi toista ja kaupungin asukkaat olivat jakaantuneet sotkuisiin puolueihin, joiden ainoana pyrkimyksenä näytti olleen toistensa hävittäminen.” Yleistä kurjuutta lisäsi vielä kansakunnan sekaantuminen pitkälliseen ja tuhoavaan sotaan Euroopan suurvaltojen, kanssa. “Maa oli vararikon partaalla, sotajoukot vaativat maksamatonta palkkaansa, Pariisin väestö kärsi puutetta, rosvot ryöstivät maakuntia ja sivistys oli melkein kokonaan hävinnyt kurittomuuteen ja sekasortoon.”
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>Hengellinen</strong> <strong>Tarina</strong> <strong>Kahdesta</strong> <strong>Kaupungista</strong><br />
sen, minkä saivat Jumalalta’ (2 Piet. 1: 21), sekä tiesin, että ’kaikki, mikä ennen on<br />
kirjoitettu, on kirjoitettu meille opiksi, että meillä kärsivällisyys den ja Raamatun<br />
lohdutuksen kautta olisi toivo’ (Room. 15: 4), en voinut muuta kuin ottaa sen kannan, että<br />
Raamatun aikailmoituksia on pidettävä osana Juma lan sanasta ja tutkittava yhtä<br />
huolellisesti kuin muitakin Raamatun osia. Sen tähden tunsin, et tei minulla, yrittäessäni<br />
oppia ymmärtämään sitä, minkä Jumala armossaan oli nähnyt hyväksi meille ilmoittaa, ollut<br />
oikeutta syrjäyttää profeetallisia ajanjaksoja.»315 {AO7 282.2}<br />
Raamatun pisin aikaprofetia<br />
Selvimmin näytti Kristuksen toisen tulemisen ajan ilmaisevan Dan 8: 14:ssä oleva<br />
ennustus: »Kahtatuhatta kolmeasataa iltaa ja aamua; sitten pyhäkkö asetetaan jälleen<br />
oikeuteensa» (engl. käänn. muk.: »pyhäkkö puhdistetaan»). Seuratessaan sääntöä, Jonka<br />
mukaan Raamattu on oma selittäjänsä, Miller huomasi, että vertauskuvallisessa profetiassa<br />
päivä merkitsee vuotta (4 Moos. 14: 34; Hes. 4: 6). Hän näki, että mainitut 2300<br />
profeetallista päivää eli kirjaimellista vuotta ulottuivat paljon pitemmälle kuin juutalaisille<br />
määrätty aika, eivätkä siis voineet tarkoittaa vanhan liiton pyhäkköä. Miller omaksui sen<br />
yleisesti hyväksytyn käsityksen, että kristillisellä ajalla maa on pyhäkkö, ja sen mukaisesti<br />
hän luuli Dan 8: 14:ssä ennustetun pyhäkön puhdistuksen tarkoittavan maan puhdistamista<br />
tulella Kristuksen toisessa tulemuksessa. Tämän nojalla hän päätteli, että jos voitaisiin<br />
löytää lähtökohta noille 2300 päivälle, voitaisiin helposti määrätä Kristuksen toisen<br />
tulemisen aika. Siten saataisiin tietää suuren loppuselvityksen aika, se aika, jolloin nykyinen<br />
tila »kaikkine ylpeyksineen ja mahteineen, komeuksineen ja turhuuksineen,<br />
jumalattomuuksineen ja sortoineen päättyy»; jolloin »kirous poistetaan maan päältä,<br />
kuolema hävitetään, annetaan palkka Jumalan palvelijoille, profeetoille ja pyhille ja niille,<br />
jotka hänen nimeään pelkäävät, ja turmellaan ne, jotka maan turmelevat».316 {AO7 283.1}<br />
Uudelleen ja entistä vakavammin Miller jatkoi ennustusten tutkimista, käyttäen siihen<br />
päivien lisäksi öitäkin, sillä hän halusi selvyyttä asiaan, joka tuntui niin kovin tärkeältä ja<br />
kaikkea muuta kiinnostavammalta. Danielin kahdeksannesta luvusta hän ei löytänyt mitään<br />
johtolankaa noiden 2300 päivän alkukohdan määräämiseen. Enkeli Gabriel, joka oli saanut<br />
käskyn selittää Danielille näky, selitti siitä vain osan. Kun profeetalle ilmoitettiin, mikä<br />
kauhea vaino oli kohtaava seurakuntaa, hänen voimansa pettivät. Hän ei kestänyt enempää,<br />
ja enkeli jätti hänet joksikin aikaa. Daniel »oli raukea ja sairasti jonkin aikaa». »Ja minä olin<br />
hämmästyksissäni näyn tähden», hän sanoo, »enkä sitä ymmärtänyt.» {AO7 284.1}<br />
Mutta Jumala oli sanonut sanansaattajalleen: »Gabriel, selitä tälle se näky!» Tämä<br />
tehtävä oli suoritettava. Sen tähden enkeli palasi jonkin ajan kuluttua Danielin luo ja sanoi:<br />
»Nyt minä olen lähtenyt neuvomaan sinua ymmärrykseen.» »Käsitä siis se sana ja ymmärrä<br />
näky.» Kahdeksannessa luvussa esitetystä näystä oli eräs tärkeä kohta jäänyt selittämättä,<br />
nimittäin se, joka koski aikaa noita 2300 vuorokautta. Sen tähden enkeli jatkaessaan<br />
selitystään puhuu pääasiassa aikakysymyksestä. {AO7 284.2}<br />
218
Change language