Hengellinen Tarina Kahdesta Kaupungista
Kuninkaan, aateliston ja papiston oli pakko alistua katkeroituneen ja raivostuneen kansan julmuuksiin. Sen kostonhimo vain yltyi kuninkaan teloituksesta, ja niiden, jotka olivat tuominneet hänet kuolemaan, täytyi pian seurata häntä mestauslavalle. Päätettiin tappaa kaikki, joiden epäiltiin olevan vihamielisiä vallankumoukselle. Vankilat olivat täpö täynnä; yhteen aikaan niissä oli yli kaksisataa tuhatta vankia. Valtakunnan kaupungit olivat täynnä kauhunäytelmiä. Toinen vallankumouspuolue oli toista vastaan, ja Ranskasta tuli intohimojen raivon valtaan joutuneiden taistelevien joukkojen suuri taistelukenttä. “Pariisissa mellakka seurasi toista ja kaupungin asukkaat olivat jakaantuneet sotkuisiin puolueihin, joiden ainoana pyrkimyksenä näytti olleen toistensa hävittäminen.” Yleistä kurjuutta lisäsi vielä kansakunnan sekaantuminen pitkälliseen ja tuhoavaan sotaan Euroopan suurvaltojen, kanssa. “Maa oli vararikon partaalla, sotajoukot vaativat maksamatonta palkkaansa, Pariisin väestö kärsi puutetta, rosvot ryöstivät maakuntia ja sivistys oli melkein kokonaan hävinnyt kurittomuuteen ja sekasortoon.”
Kuninkaan, aateliston ja papiston oli pakko alistua katkeroituneen ja raivostuneen kansan julmuuksiin. Sen kostonhimo vain yltyi kuninkaan teloituksesta, ja niiden, jotka olivat tuominneet hänet kuolemaan, täytyi pian seurata häntä mestauslavalle. Päätettiin tappaa kaikki, joiden epäiltiin olevan vihamielisiä vallankumoukselle. Vankilat olivat täpö täynnä; yhteen aikaan niissä oli yli kaksisataa tuhatta vankia. Valtakunnan kaupungit olivat täynnä kauhunäytelmiä. Toinen vallankumouspuolue oli toista vastaan, ja Ranskasta tuli intohimojen raivon valtaan joutuneiden taistelevien joukkojen suuri taistelukenttä. “Pariisissa mellakka seurasi toista ja kaupungin asukkaat olivat jakaantuneet sotkuisiin puolueihin, joiden ainoana pyrkimyksenä näytti olleen toistensa hävittäminen.” Yleistä kurjuutta lisäsi vielä kansakunnan sekaantuminen pitkälliseen ja tuhoavaan sotaan Euroopan suurvaltojen, kanssa. “Maa oli vararikon partaalla, sotajoukot vaativat maksamatonta palkkaansa, Pariisin väestö kärsi puutetta, rosvot ryöstivät maakuntia ja sivistys oli melkein kokonaan hävinnyt kurittomuuteen ja sekasortoon.”
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
<strong>Hengellinen</strong> <strong>Tarina</strong> <strong>Kahdesta</strong> <strong>Kaupungista</strong><br />
päätöksestä Jumalan sanaan ja keisari Kaarlesta Jeesukseen Kristukseen, kuningasten<br />
Kuninkaaseen ja herrain Herraan».181 {AO7 174.2}<br />
Evankelisten ruhtinaiden protesti<br />
Koska Ferdinand ei ollut ottanut huomioon ruhtinaiden vilpitöntä vakaumusta, nämä<br />
päättivät olla välittämättä hänen poissaolostaan ja esittää viipymättä vastalauseensa<br />
kansalliselle neuvostolle. Sen tähden laadittiin seuraava juhlallinen julistus ja se esitettiin<br />
valtiopäiville: {AO7 174.3}<br />
»Täten vakuutamme Jumalan, ainoan Luojamme, Ylläpitäjämme, Lunastajamme ja<br />
Vapahtajamme edessä, hänen, joka kerran on tuomitseva meidät, sekä kaikkien ihmisten ja<br />
luotujen edessä, että me itsemme ja kansamme puolesta emme hyväksy emmekä noudata<br />
ehdotetun sää döksen mitään kohtaa, joka on Jumalaa, hänen pyhää sanaansa, meidän<br />
omaatuntoamme ja sielumme pelastusta vastaan. {AO7 174.4}<br />
»Jos me hyväksyisimme tämän säädöksen, väittäisimme, että kaikkivaltiaan Jumalan<br />
kutsuessa ihmistä tuntemaan hänet ihminen ei voi ottaa vastaan Jumalan tuntemusta. Ei ole<br />
muuta varmaa oppia kuin se, mikä on yhtäpitävä Jumalan sanan kanssa. — Herra kieltää<br />
opettamasta mitään muuta oppia. Raamatun tekstejä on selitettävä sen toisten ja selvempien<br />
tekstien avulla; — tätä pyhää kirjaa on kaikissa kristitylle välttämättömissä asioissa helppo<br />
ymmärtää, ja se pystyy hajottamaan pimeyden. Olemme päättäneet Jumalan armon avulla<br />
edelleenkin saarnata hänen sanaansa puhtaana ja ehdottomana, sellaisena kuin se on Vanhan<br />
ja Uuden testamentin raamatullisissa kirjoissa, lisäämättä siihen mitään sen kanssa<br />
ristiriidassa olevaa. Tämä sana on ainoa totuus; se on kaiken opin ja elämän varma ohje,<br />
eikä se voi koskaan erehtyä tai pettää. Se, joka rakentaa tälle perustukselle, pysyy lujana<br />
kaikkia helvetin valtoja vastaan, kun taas sen kanssa ristiriidassa olevat ihmisten kuvittelut<br />
luhistuvat Jumalan kasvojen edessä. {AO7 174.5}<br />
»Tästä syystä me hylkäämme päällemme asetetun ikeen. Samalla toivomme, että Hänen<br />
Keisarillinen Majesteettinsa kohtelee meitä kuten kristitty ruhtinas, joka rakastaa Jumalaa<br />
yli kaiken; ja me vakuutamme olevamme valmiit osoittamaan hänelle samoin kuin teillekin,<br />
armolliset herrat, kaikkea sitä uskollisuutta ja kuuliaisuutta, joka on meidän kohtuullinen ja<br />
lainmukainen velvollisuutemme.»182 {AO7 175.1}<br />
Julistus teki valtiopäiviin syvän vaikutuksen. Useimmat hämmästyivät ja säikähtivät<br />
vastalauseen esittäjien rohkeutta. Tulevaisuus näytti heistä myrskyiseltä ja epävarmalta.<br />
Hajaannus, taistelu ja verenvuodatus näyttivät välttämättömiltä. Mutta uskonpuhdistajat<br />
pysyivät rohkeina ja lujina, sillä he olivat vakuuttuneita asiansa oikeutuksesta ja luottivat<br />
Kaikkivaltiaan käsivarteen. {AO7 175.2}<br />
Tämän kuuluisan vastalauseen johtavat periaatteet muodostavat Protestanttisuuden<br />
perusolemuksen. Vastalausehan kohdistuu kahteen ihmisen väärinkäytökseen uskon<br />
asioissa: toinen on maallisen vallan sekaantuminen niihin, toinen kirkon rajaton valta.<br />
134
Change language