Hengellinen Tarina Kahdesta Kaupungista
Kuninkaan, aateliston ja papiston oli pakko alistua katkeroituneen ja raivostuneen kansan julmuuksiin. Sen kostonhimo vain yltyi kuninkaan teloituksesta, ja niiden, jotka olivat tuominneet hänet kuolemaan, täytyi pian seurata häntä mestauslavalle. Päätettiin tappaa kaikki, joiden epäiltiin olevan vihamielisiä vallankumoukselle. Vankilat olivat täpö täynnä; yhteen aikaan niissä oli yli kaksisataa tuhatta vankia. Valtakunnan kaupungit olivat täynnä kauhunäytelmiä. Toinen vallankumouspuolue oli toista vastaan, ja Ranskasta tuli intohimojen raivon valtaan joutuneiden taistelevien joukkojen suuri taistelukenttä. “Pariisissa mellakka seurasi toista ja kaupungin asukkaat olivat jakaantuneet sotkuisiin puolueihin, joiden ainoana pyrkimyksenä näytti olleen toistensa hävittäminen.” Yleistä kurjuutta lisäsi vielä kansakunnan sekaantuminen pitkälliseen ja tuhoavaan sotaan Euroopan suurvaltojen, kanssa. “Maa oli vararikon partaalla, sotajoukot vaativat maksamatonta palkkaansa, Pariisin väestö kärsi puutetta, rosvot ryöstivät maakuntia ja sivistys oli melkein kokonaan hävinnyt kurittomuuteen ja sekasortoon.”
Kuninkaan, aateliston ja papiston oli pakko alistua katkeroituneen ja raivostuneen kansan julmuuksiin. Sen kostonhimo vain yltyi kuninkaan teloituksesta, ja niiden, jotka olivat tuominneet hänet kuolemaan, täytyi pian seurata häntä mestauslavalle. Päätettiin tappaa kaikki, joiden epäiltiin olevan vihamielisiä vallankumoukselle. Vankilat olivat täpö täynnä; yhteen aikaan niissä oli yli kaksisataa tuhatta vankia. Valtakunnan kaupungit olivat täynnä kauhunäytelmiä. Toinen vallankumouspuolue oli toista vastaan, ja Ranskasta tuli intohimojen raivon valtaan joutuneiden taistelevien joukkojen suuri taistelukenttä. “Pariisissa mellakka seurasi toista ja kaupungin asukkaat olivat jakaantuneet sotkuisiin puolueihin, joiden ainoana pyrkimyksenä näytti olleen toistensa hävittäminen.” Yleistä kurjuutta lisäsi vielä kansakunnan sekaantuminen pitkälliseen ja tuhoavaan sotaan Euroopan suurvaltojen, kanssa. “Maa oli vararikon partaalla, sotajoukot vaativat maksamatonta palkkaansa, Pariisin väestö kärsi puutetta, rosvot ryöstivät maakuntia ja sivistys oli melkein kokonaan hävinnyt kurittomuuteen ja sekasortoon.”
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
<strong>Hengellinen</strong> <strong>Tarina</strong> <strong>Kahdesta</strong> <strong>Kaupungista</strong><br />
jyrisi ja satoi vähän. Kello yhdeksän tienoilla pilvet harvenivat ja muuttuivat kuparin<br />
värisiksi. Tämä outo valo teki maan, kalliot, puut, rakennukset, veden ja ihmiset<br />
luonnottoman näköisiksi. Muutamia minuutteja myöhemmin raskas musta pilvi levisi yli<br />
koko taivaan, lukuunottamatta kapeaa reunaa taivaanrannassa, ja oli yhtä pimeää kuin<br />
tavallisesti kesäiltana klo 9. - {AO7 268.2}<br />
»Kansan valtasi vähitellen pelko, tuska ja kauhu. Naisia seisoi ovilla katsellen pimeää<br />
maisemaa. Miehet palasivat kotiin työstään pelloilta, puusepät jättivät työkalunsa, sepät<br />
pajansa ja kauppiaat myymälänsä. Oppilaat lähetettiin koulusta kotiin ja pelästyneinä he<br />
juoksivat kotiin päin. Matkalla olevat pysähtyivät lähimpiin taloihin. Kaikki kysyivät: ’Mitä<br />
on tulossa?’ Näytti siltä kuin hirmumyrsky olisi puhkeamassa maan ylle tai kaiken loppu<br />
olisi käsillä. {AO7 268.3}<br />
»Kynttilöitä sytytettiin, ja takkavalkeat loistivat yhtä kirkkaasti kuin kuuttomana<br />
syysiltana. Kanat lensivät orrelleen nukkumaan, karja kokoontui ammuen laidunsuojiin,<br />
sammakot kurnuttivat, linnut lauloivat iltalaulujaan ja yölepakot lentelivät. Mutta ihmiset<br />
tiesivät, että yö ei ollut vielä tullut. {AO7 268.4}<br />
»Tri Nathanael Whittaker, Salemissa olevan tabernaakkelikirkon pastori, piti<br />
rukoushuoneessa jumalanpalveluksen ja sanoi saarnassaan, että pimeys oli yliluonnollinen.<br />
Kokouksia pidettiin monissa muissakin paikoissa. Kaikissa niissä valittiin saarnojen<br />
teksteiksi sellaisia raamatunkohtia, jotka osoittivat, että pimeys oli Raamatun ennustusten<br />
täyttymystä. — Pimeys oli synkimmillään kellon näyttäessä vähän yli yhtätoista.»308<br />
»Useimmissa osissa maata oli päivällä niin pimeää, ettei voinut nähdä aikaa taskueikä<br />
seinäkellosta; ei myöskään voinut syödä päivällistä eikä suorittaa taloustehtäviä ilman<br />
kynttilänvaloa. {AO7 268.5}<br />
»Tämän pimeyden laajuus oli tavaton. Se huomattiin niin kaukana idässä kuin<br />
Falmouthissa. Lännessä se ulottui Connecticutin kaukaisimpaan osaan ja Albaniin. Etelässä<br />
se havaittiin kaikkialla meren rannoilla ja pohjoisessa uloimmissa amerikkalaisissa<br />
siirtokunnissa.»309 {AO7 268.6}<br />
Päivällä vallinnut synkkä pimeys alkoi hälvetä pari tuntia ennen illan tuloa. Taivas<br />
selkeni osittain, ja aurinko tuli näkyviin, vaikkakin sitä vielä peitti synkkä, raskas usva.<br />
»Auringonlaskun jälkeen taivas meni jälleen pilveen, ja tuli hyvin nopeasti pimeä. Pimeys ei<br />
ollut yöllä vähemmän omituinen ja pelottava kuin päivälläkään. Vaikka oli melkein<br />
täysikuu, mitään esinettä ei voinut erottaa ilman keinovaloa, joka naapuritalosta tai muista<br />
jonkin matkan päässä olevista paikoista katsottuna näytti tuikkivan melkein<br />
läpimääsemättömässä Egyptin pimeydessä.»310 Eräs silminnäkijä sanoi tästä ilmiöstä: »En<br />
voinut olla kuvittelematta, että jos maailmankaikkeuden kaikki valaisevat kappaleet olisivat<br />
joutuneet läpipääsemättömään pimeyteen tai kokonaan hävinneet, pimeys ei olisi voinut olla<br />
täydellisempi.»311 Vaikka sinä iltana klo 9 nousi täysikuu, se ei vähimmässäkään määrässä<br />
206
Change language