Hengellinen Tarina Kahdesta Kaupungista
Kuninkaan, aateliston ja papiston oli pakko alistua katkeroituneen ja raivostuneen kansan julmuuksiin. Sen kostonhimo vain yltyi kuninkaan teloituksesta, ja niiden, jotka olivat tuominneet hänet kuolemaan, täytyi pian seurata häntä mestauslavalle. Päätettiin tappaa kaikki, joiden epäiltiin olevan vihamielisiä vallankumoukselle. Vankilat olivat täpö täynnä; yhteen aikaan niissä oli yli kaksisataa tuhatta vankia. Valtakunnan kaupungit olivat täynnä kauhunäytelmiä. Toinen vallankumouspuolue oli toista vastaan, ja Ranskasta tuli intohimojen raivon valtaan joutuneiden taistelevien joukkojen suuri taistelukenttä. “Pariisissa mellakka seurasi toista ja kaupungin asukkaat olivat jakaantuneet sotkuisiin puolueihin, joiden ainoana pyrkimyksenä näytti olleen toistensa hävittäminen.” Yleistä kurjuutta lisäsi vielä kansakunnan sekaantuminen pitkälliseen ja tuhoavaan sotaan Euroopan suurvaltojen, kanssa. “Maa oli vararikon partaalla, sotajoukot vaativat maksamatonta palkkaansa, Pariisin väestö kärsi puutetta, rosvot ryöstivät maakuntia ja sivistys oli melkein kokonaan hävinnyt kurittomuuteen ja sekasortoon.”
Kuninkaan, aateliston ja papiston oli pakko alistua katkeroituneen ja raivostuneen kansan julmuuksiin. Sen kostonhimo vain yltyi kuninkaan teloituksesta, ja niiden, jotka olivat tuominneet hänet kuolemaan, täytyi pian seurata häntä mestauslavalle. Päätettiin tappaa kaikki, joiden epäiltiin olevan vihamielisiä vallankumoukselle. Vankilat olivat täpö täynnä; yhteen aikaan niissä oli yli kaksisataa tuhatta vankia. Valtakunnan kaupungit olivat täynnä kauhunäytelmiä. Toinen vallankumouspuolue oli toista vastaan, ja Ranskasta tuli intohimojen raivon valtaan joutuneiden taistelevien joukkojen suuri taistelukenttä. “Pariisissa mellakka seurasi toista ja kaupungin asukkaat olivat jakaantuneet sotkuisiin puolueihin, joiden ainoana pyrkimyksenä näytti olleen toistensa hävittäminen.” Yleistä kurjuutta lisäsi vielä kansakunnan sekaantuminen pitkälliseen ja tuhoavaan sotaan Euroopan suurvaltojen, kanssa. “Maa oli vararikon partaalla, sotajoukot vaativat maksamatonta palkkaansa, Pariisin väestö kärsi puutetta, rosvot ryöstivät maakuntia ja sivistys oli melkein kokonaan hävinnyt kurittomuuteen ja sekasortoon.”
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
<strong>Hengellinen</strong> <strong>Tarina</strong> <strong>Kahdesta</strong> <strong>Kaupungista</strong><br />
mitään perustusta historiassa eikä Pyhässä totuudessa. Hän kielsi juhlallisin ja selvin sanoin<br />
sen Jumalan olemassaolon, jonka palvelukseen hänet oli vihitty, ja °misti tulevaisuutensa<br />
vapauden, tasaarvoisuuden, hyveen ja siveyden kunnioittamiselle. Sitten hän asetti<br />
piispanmerkkinsä pöydälle ja sai konventin presidentiltä veljellisen syleilyn. Monet<br />
luopioPapit seurasivat tämän prelaatin esimerkkiä.»259 {AO7 239.1}<br />
»Ja ne, jotka maan päällä asuvat, iloitsevat heidän kohtalostaan ja riemuitsevat ja<br />
lähettävät lahjoja toisilleen; sillä nämä kaksi profeettaa olivat vaivanneet niitä, jotka maan<br />
päällä asuvat.» Jumalaton Ranska oli saattanut Jumalan kahden todistajan nuhtelevan äänen<br />
vaikenemaan. Totuuden sana oli kuolleena sen kaduilla, ja ne, jotka vihasivat Jumalan lain<br />
rajoituksia ja vaatimuksia, riemuitsivat. Ihmiset uhittelivat julkisesti taivaan Kuningasta<br />
vastaan. Kuten syntiset muinoin he huudahtivat: »Kuinka Jumala sen tietäisi, onko tietoa<br />
Korkeimmalla?» (Ps. 73:11). {AO7 239.2}<br />
Lähes uskomattoman röyhkeästi herjaten eräs uuden järjestyksen papeista sanoi:<br />
»Jumala, jos sinä olet olemassa, kosta loukattu nimesi. Minä haastan sinut taisteluun! Sinä<br />
vaikenet. Et uskalla lennättää ukonnuoliasi. Kuka tämän jälkeen enää uskoo sinun<br />
olemassaoloosi?»260 Mikä kaiku tämä onkaan faraon sanoista: »Kuka on Herra, jota minun<br />
pitäisi kuulla? Minä en tunne Herraa.» {AO7 239.3}<br />
Järjen jumalatar<br />
»Hullu sanoo sydämessänsä: Ei ole Jumalaa» (Ps. 14: 1); ja Herra sanoo totuuden<br />
vastustajista: »Heidän mielettömyytensä on käyvä ilmeiseksi kaikille» (2 Tim. 3: 9). Kun<br />
Ranska oli kieltäytynyt palvelemasta elävää Jumalaa, joka on »Korkea ja Ylhäinen ja jonka<br />
asumus on iankaikkinen», se sangen lyhyessä ajassa vajosi alentavaan<br />
epäjumalanpalvelukseen, palvomaan paheellista naista järjen jumalattarena. Ja tällaista<br />
tapahtui edustavassa kansalliskokouksessa korkeimpien hallintoja<br />
lainsäädäntöviranomaisten myötävaikutuksella. Historioitsija sanoo: »Eräs tämän<br />
mielettömän ajan juhlamenoista on järjettömyydessä ja jumalattomuudessa vertaansa vailla.<br />
Kokoushuoneen ovet avattiin soittokunnalle, jonka jäljessä kaupungin viranomaiset astelivat<br />
juhlallisena kulkueena laulaen ylistyslaulua vapauden kunniaksi ja seuraten tulevaa<br />
palvontansa kohdetta, hunnutettua naista, jota he nimittivät järjen jumalattareksi. Kun hänet<br />
oli viety aitauksen sisälle, häneltä poistettiin huntu suurin muodollisuuksin ja hänelle<br />
osoitettiin paikka puheenjohtajan oikealla puolella, jolloin hänet yleisesti tunnistettiin<br />
oopperan tanssijattareksi. — Tälle naiselle Ranskan kansalliskokous osoitti julkista<br />
kunnioitusta jumaloimansa järjen sopivimpana edustajana. {AO7 239.4}<br />
»Tällä jumalattomalla ja naurettavalla ilveilyllä oli hieno ulkomuoto, ja järjen<br />
jumalattaren virkaanasettamisia suoritettiin saman kaavan mukaan valtakunnan muissa<br />
osissa kaikkialla, missä asukkaat halusivat näyttää olevansa vallankumouksen kaikkien<br />
huippusaavutusten tasalla.»261 {AO7 240.1}<br />
184
Change language