Hengellinen Tarina Kahdesta Kaupungista
Kuninkaan, aateliston ja papiston oli pakko alistua katkeroituneen ja raivostuneen kansan julmuuksiin. Sen kostonhimo vain yltyi kuninkaan teloituksesta, ja niiden, jotka olivat tuominneet hänet kuolemaan, täytyi pian seurata häntä mestauslavalle. Päätettiin tappaa kaikki, joiden epäiltiin olevan vihamielisiä vallankumoukselle. Vankilat olivat täpö täynnä; yhteen aikaan niissä oli yli kaksisataa tuhatta vankia. Valtakunnan kaupungit olivat täynnä kauhunäytelmiä. Toinen vallankumouspuolue oli toista vastaan, ja Ranskasta tuli intohimojen raivon valtaan joutuneiden taistelevien joukkojen suuri taistelukenttä. “Pariisissa mellakka seurasi toista ja kaupungin asukkaat olivat jakaantuneet sotkuisiin puolueihin, joiden ainoana pyrkimyksenä näytti olleen toistensa hävittäminen.” Yleistä kurjuutta lisäsi vielä kansakunnan sekaantuminen pitkälliseen ja tuhoavaan sotaan Euroopan suurvaltojen, kanssa. “Maa oli vararikon partaalla, sotajoukot vaativat maksamatonta palkkaansa, Pariisin väestö kärsi puutetta, rosvot ryöstivät maakuntia ja sivistys oli melkein kokonaan hävinnyt kurittomuuteen ja sekasortoon.”
Kuninkaan, aateliston ja papiston oli pakko alistua katkeroituneen ja raivostuneen kansan julmuuksiin. Sen kostonhimo vain yltyi kuninkaan teloituksesta, ja niiden, jotka olivat tuominneet hänet kuolemaan, täytyi pian seurata häntä mestauslavalle. Päätettiin tappaa kaikki, joiden epäiltiin olevan vihamielisiä vallankumoukselle. Vankilat olivat täpö täynnä; yhteen aikaan niissä oli yli kaksisataa tuhatta vankia. Valtakunnan kaupungit olivat täynnä kauhunäytelmiä. Toinen vallankumouspuolue oli toista vastaan, ja Ranskasta tuli intohimojen raivon valtaan joutuneiden taistelevien joukkojen suuri taistelukenttä. “Pariisissa mellakka seurasi toista ja kaupungin asukkaat olivat jakaantuneet sotkuisiin puolueihin, joiden ainoana pyrkimyksenä näytti olleen toistensa hävittäminen.” Yleistä kurjuutta lisäsi vielä kansakunnan sekaantuminen pitkälliseen ja tuhoavaan sotaan Euroopan suurvaltojen, kanssa. “Maa oli vararikon partaalla, sotajoukot vaativat maksamatonta palkkaansa, Pariisin väestö kärsi puutetta, rosvot ryöstivät maakuntia ja sivistys oli melkein kokonaan hävinnyt kurittomuuteen ja sekasortoon.”
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>Hengellinen</strong> <strong>Tarina</strong> <strong>Kahdesta</strong> <strong>Kaupungista</strong><br />
Kohti paaviuden uutta nousua<br />
Ilmestyskirjan 13. luvun ennustus osoittaa, että se valta, jota kaksisarvinen, karitsan<br />
näköinen peto kuvaa, saattaa »maan ja siinä asuvaiset» kumartamaan paavinvaltaa, jota<br />
leopardin näköinen peto kuvaa. Kaksisarvinen peto on myös yllyttävä maan päällä asuvat<br />
tekemään pedon kuvan ja lisäksi määräävä »kaikki, pienet ja suuret, sekä rikkaat että köyhät<br />
sekä vapaat että orjat» ottamaan »pedon merkin» (Ilm. 13: 11-16). On osoitettu, että<br />
Yhdysvallat on se valta, jota kaksisarvinen, karitsan näköinen peto kuvaa, ja että tämä<br />
ennustus toteutuu, kun Yhdysvallat pakkokeinoin koettaa saattaa voimaan sunnuntain<br />
vieton, jota Rooma väittää ylivaltansa erityiseksi tunnustukseksi. Mutta tässä paavikunnan<br />
kunnioittamisessa Yhdysvallat ei tule olemaan yksin. Rooman vaikutus niihin maihin, jotka<br />
kerran tunnustivat sen vallan, on vieläkin varsin huomattava. Raamattu ennustaa sen vallan<br />
palautuvan entiselleen. »Minä näin yhden sen päistä olevan ikäänkuin kuoliaaksi<br />
haavoitetun, mutta sen kuolinhaava parantui. Ja koko maa seurasi ihmetellen petoa» (Ilm.<br />
13: 3). Kuolettavan haavan saaminen viittaa paavinvallan romahdukseen vuonna 1798.<br />
Mutta profeetan sanojen mukaan »sen kuolinhaava parantui. Ja koko maa seurasi ihmetellen<br />
petoa.» Paavali sanoo selvästi, että synnin ihmisen toiminta jatkuu Kristuksen toiseen<br />
tulemiseen asti (2 Tess. 2: 8). Aivan ajan loppuun saakka hän on jatkava pettämistyötään.<br />
Paavinvaltaa tarkoittaen profeetta sanoo: »Kaikki maan päällä asuvaiset kumartavat sitä,<br />
jokainen, jonka nimi ei ole kirjoitettu teurastetun Karitsan elämänkirjaan» (Ilm. 13: 8). Sekä<br />
vanhassa että uudessa maailmassa paavinvalta tulee saamaan kunniaa siinä kunnioituksessa,<br />
mitä osoitetaan sunnuntaisäädökselle, jonka ainoana perustuksena on Rooman kirkon<br />
arvovalta. {AO8 86.3}<br />
Jo 1800-luvun puolivälistä lähtien ovat ne, jotka Yhdysvalloissa ovat tutkineet Raamatun<br />
ennustuksia, esittäneet tätä maailmalle. Nykyisissä tapahtumissa nähdään nopeaa<br />
kehittymistä ennustuksen täyttymystä kohti. Protestanttiset opettajat vaativat samoin<br />
jumalallista käskyvaltaa sunnuntain viettämiseksi ilman Raamatun todistusta, kuten<br />
paavilliset johtajat, jotka sepittivät ihmeker-tomuksia jumalallisen käskyvallan saamiseksi.<br />
Väite, että Jumalan rangaistukset kohtaavat ihmisiä sunnuntaisapatin rikkomisen tähden,<br />
tullaan toistamaan. Sitä °n jo ruvettu esittämään. Liike, joka vaatii sunnuntain pitämistä, saa<br />
nopeasti jalansijaa. {AO8 87.1}<br />
Rooman kirkko on ihmeen viisas ja ovela. Se osaa arvioida, mitä tulee tapahtumaan. Se<br />
odottaa aikaansa nähdessään, että protestanttiset kirkkokunnat osoittavat sille kunnioitusta<br />
hyväksyessään väärän sapatin ja valmistautuvat pakottamaan ihmisiä tämän väärän<br />
lepopäivän viettoon samojen keinojen avulla, joita se itse käytti menneinä aikoina. Ne, jotka<br />
hylkäävät totuuden valon, tulevat vielä pyytämään tältä erehtymät-tömyydestään<br />
kerskaavalta vallalta apua sen antaman säädöksen korottamiseksi. Ei ole vaikea arvata,<br />
miten mielellään se tulee pro-testanttien avuksi tässä työssä. Kuka ymmärtää paremmin kuin<br />
paavilliset johtajat, miten on kohdeltava niitä, jotka eivät tottele kirkkoa? {AO8 87.2}<br />
398
Change language