Hengellinen Tarina Kahdesta Kaupungista
Kuninkaan, aateliston ja papiston oli pakko alistua katkeroituneen ja raivostuneen kansan julmuuksiin. Sen kostonhimo vain yltyi kuninkaan teloituksesta, ja niiden, jotka olivat tuominneet hänet kuolemaan, täytyi pian seurata häntä mestauslavalle. Päätettiin tappaa kaikki, joiden epäiltiin olevan vihamielisiä vallankumoukselle. Vankilat olivat täpö täynnä; yhteen aikaan niissä oli yli kaksisataa tuhatta vankia. Valtakunnan kaupungit olivat täynnä kauhunäytelmiä. Toinen vallankumouspuolue oli toista vastaan, ja Ranskasta tuli intohimojen raivon valtaan joutuneiden taistelevien joukkojen suuri taistelukenttä. “Pariisissa mellakka seurasi toista ja kaupungin asukkaat olivat jakaantuneet sotkuisiin puolueihin, joiden ainoana pyrkimyksenä näytti olleen toistensa hävittäminen.” Yleistä kurjuutta lisäsi vielä kansakunnan sekaantuminen pitkälliseen ja tuhoavaan sotaan Euroopan suurvaltojen, kanssa. “Maa oli vararikon partaalla, sotajoukot vaativat maksamatonta palkkaansa, Pariisin väestö kärsi puutetta, rosvot ryöstivät maakuntia ja sivistys oli melkein kokonaan hävinnyt kurittomuuteen ja sekasortoon.”
Kuninkaan, aateliston ja papiston oli pakko alistua katkeroituneen ja raivostuneen kansan julmuuksiin. Sen kostonhimo vain yltyi kuninkaan teloituksesta, ja niiden, jotka olivat tuominneet hänet kuolemaan, täytyi pian seurata häntä mestauslavalle. Päätettiin tappaa kaikki, joiden epäiltiin olevan vihamielisiä vallankumoukselle. Vankilat olivat täpö täynnä; yhteen aikaan niissä oli yli kaksisataa tuhatta vankia. Valtakunnan kaupungit olivat täynnä kauhunäytelmiä. Toinen vallankumouspuolue oli toista vastaan, ja Ranskasta tuli intohimojen raivon valtaan joutuneiden taistelevien joukkojen suuri taistelukenttä. “Pariisissa mellakka seurasi toista ja kaupungin asukkaat olivat jakaantuneet sotkuisiin puolueihin, joiden ainoana pyrkimyksenä näytti olleen toistensa hävittäminen.” Yleistä kurjuutta lisäsi vielä kansakunnan sekaantuminen pitkälliseen ja tuhoavaan sotaan Euroopan suurvaltojen, kanssa. “Maa oli vararikon partaalla, sotajoukot vaativat maksamatonta palkkaansa, Pariisin väestö kärsi puutetta, rosvot ryöstivät maakuntia ja sivistys oli melkein kokonaan hävinnyt kurittomuuteen ja sekasortoon.”
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
<strong>Hengellinen</strong> <strong>Tarina</strong> <strong>Kahdesta</strong> <strong>Kaupungista</strong><br />
Paavius on viimeisten aikojen luopumusta, niin kuin profeetallinen sana on siitä<br />
ennustanut (2 Tess. 2: 3, 4). Paavillisen kirkon menettelytapoihin kuuluu sellaisen luonteen<br />
esittäminen, mikä parhaiten palvelee sen tarkoituksia. Mutta kameleontin vaihtelevan<br />
ulkoasun alla sillä on kätkettynä muuttumatonta käärmeen myrkkyä. Se selittää, että<br />
»harhaoppisille ja harhaoppisuudesta epäillyille henkilöille annettuja lu-pauksia ei tarvitse<br />
täyttää».384 Onko tämä valta, jonka historia vuosituhannen ajalta on kirjoitettu pyhien<br />
verellä, nyt tunnustettava osaksi Kristuksen seurakuntaa? {AO8 80.2}<br />
Se protestanttisissa maissa esitetty väite, että katolisuus eroaa protestanttisuudesta nyt<br />
vähemmän kuin ennen, ei ole aiheeton. Muutosta on tapahtunut, mutta ei roomalaisessa<br />
kirkossa. Katolisuus on kyllä suuressa määrin nykyisen protestanttisuuden kaltaista, mutta<br />
syynä on se, että pro-testanttisuus on niin suuresti rap-peutunut uskonpuhdistajien ajan<br />
jälkeen. {AO8 80.3}<br />
Kun protestanttiset kirkkokunnat ovat tavoitelleet maailman suosiota, väärä suopeus on<br />
sokaissut niihin kuuluvien silmät. Heidän mielestään on oikein uskoa hyvää kaikesta<br />
pahasta. Siitä seuraa välttämättömästi, että he lopulta uskovat pahaa kaikesta hyvästä. Sen<br />
sijaan, että he puolus-taisivat sitä uskoa, joka kerta kaikkiaan on pyhille annettu, he<br />
esiintyvät aivan kuin anteeksi pyytäen Roomalta rakkaudettomuuttaan ja<br />
uskonkiihkoaan. {AO8 80.4}<br />
Useat niistäkin, jotka eivät suosi katolisuutta, käsittävät perin puutteellisesti, mikä vaara<br />
piilee sen vallassa ja vaikutuksessa. Monet ajattelevat, että keskiajalla vallinnut tiedollinen<br />
ja siveellinen pimeys edisti sen dogmien, taikauskon ja sorron leviämistä ja että uudemman<br />
ajan suurempi valistus, tiedon yleinen leviäminen ja lisääntyvä vapaamielisyys<br />
uskonnollisissa kysymyksissä tekevät mahdottomaksi suvaitsemattomuuden ja sorron<br />
herättämisen uuteen eloon. Ajatusta sellaisen asiain tilan uusiutumisesta tänä valistuneena<br />
aikana pidetään naurettavana. On totta, että tiedon, siveellisyyden ja uskonnon alalla tälle<br />
sukupolvelle loistaa suuri valo. Jumalan pyhän kirjan avoimilta sivuilta leviää taivaallinen<br />
valo maailmaan. Mutta on muistettava, että mitä suurempi annettu valo on, sitä suurempi on<br />
niiden pimeys, jotka sen väärentävät tai hylkäävät. {AO8 80.5}<br />
Jos protestantit rukoillen tutkisivat Raamattua, heille selviäisi paavinvallan todellinen<br />
luonne ja he rupeaisivat inhoamaan ja karttamaan sitä. Mutta monet ovat omasta mielestään<br />
niin viisaita,<br />
etteivät he tunne tarvetta nöyrästi etsiä Jumalaa voidakseen löytää totuuden. Vaikka he<br />
kerskaavat valistuksestaan, he eivät tunne Raamatun kirjoituksia eivätkä Jumalan voimaa.<br />
Heillä täytyy olla jokin keino, millä voivat rauhoittaa omaatuntoaan. He etsivät sellaista,<br />
mikä on vähiten hengellistä ja vähiten nöyryyttävää. He haluavat unohtaa Jumalan, mutta<br />
sillä tavalla, että ulkonaisesti näyttäisi siltä, että he muistavat hänet. Roomalaiskatolinen<br />
kirkko on hyvin sopiva tyydyttämään kaikkien tällaisten henkilöiden tarpeita. Se on<br />
järjestetty kahta ihmisluokkaa varten, joihin kuuluu suurin osa maailman ihmisistä - niitä<br />
393
Change language