Hengellinen Tarina Kahdesta Kaupungista
Kuninkaan, aateliston ja papiston oli pakko alistua katkeroituneen ja raivostuneen kansan julmuuksiin. Sen kostonhimo vain yltyi kuninkaan teloituksesta, ja niiden, jotka olivat tuominneet hänet kuolemaan, täytyi pian seurata häntä mestauslavalle. Päätettiin tappaa kaikki, joiden epäiltiin olevan vihamielisiä vallankumoukselle. Vankilat olivat täpö täynnä; yhteen aikaan niissä oli yli kaksisataa tuhatta vankia. Valtakunnan kaupungit olivat täynnä kauhunäytelmiä. Toinen vallankumouspuolue oli toista vastaan, ja Ranskasta tuli intohimojen raivon valtaan joutuneiden taistelevien joukkojen suuri taistelukenttä. “Pariisissa mellakka seurasi toista ja kaupungin asukkaat olivat jakaantuneet sotkuisiin puolueihin, joiden ainoana pyrkimyksenä näytti olleen toistensa hävittäminen.” Yleistä kurjuutta lisäsi vielä kansakunnan sekaantuminen pitkälliseen ja tuhoavaan sotaan Euroopan suurvaltojen, kanssa. “Maa oli vararikon partaalla, sotajoukot vaativat maksamatonta palkkaansa, Pariisin väestö kärsi puutetta, rosvot ryöstivät maakuntia ja sivistys oli melkein kokonaan hävinnyt kurittomuuteen ja sekasortoon.”
Kuninkaan, aateliston ja papiston oli pakko alistua katkeroituneen ja raivostuneen kansan julmuuksiin. Sen kostonhimo vain yltyi kuninkaan teloituksesta, ja niiden, jotka olivat tuominneet hänet kuolemaan, täytyi pian seurata häntä mestauslavalle. Päätettiin tappaa kaikki, joiden epäiltiin olevan vihamielisiä vallankumoukselle. Vankilat olivat täpö täynnä; yhteen aikaan niissä oli yli kaksisataa tuhatta vankia. Valtakunnan kaupungit olivat täynnä kauhunäytelmiä. Toinen vallankumouspuolue oli toista vastaan, ja Ranskasta tuli intohimojen raivon valtaan joutuneiden taistelevien joukkojen suuri taistelukenttä. “Pariisissa mellakka seurasi toista ja kaupungin asukkaat olivat jakaantuneet sotkuisiin puolueihin, joiden ainoana pyrkimyksenä näytti olleen toistensa hävittäminen.” Yleistä kurjuutta lisäsi vielä kansakunnan sekaantuminen pitkälliseen ja tuhoavaan sotaan Euroopan suurvaltojen, kanssa. “Maa oli vararikon partaalla, sotajoukot vaativat maksamatonta palkkaansa, Pariisin väestö kärsi puutetta, rosvot ryöstivät maakuntia ja sivistys oli melkein kokonaan hävinnyt kurittomuuteen ja sekasortoon.”
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
<strong>Hengellinen</strong> <strong>Tarina</strong> <strong>Kahdesta</strong> <strong>Kaupungista</strong><br />
Luku 15—Ranskan suuri vallankumous<br />
Kuudennellatoista vuosisadalla uskonpuhdistus pyrki pääsemään Euroopan kaikkiin<br />
maihin tarjoamalla kansalle avoimen Raamatun. Muutamat kansat ottivat sen iloiten vastaan<br />
taivaan sanansaattajana. Toisissa maissa paavillisen kirkon onnistui suureksi osaksi estää<br />
sen sisäänpääsy, ja raamatuntuntemuksen valo elähdyttävine vaikutuksineen jäi melkein<br />
kokonaan niiden ulkopuolelle. Erääseen maahan valo kyllä pääsi sisälle, mutta pimeys ei<br />
sitä käsittänyt. Vuosisatoja totuus ja erehdys taistelivat vallasta. Viimein paha voitti, ja<br />
taivaasta tullut totuus työnnettiin pois. »Mutta tämä on tuomio, että valkeus on tullut<br />
maailmaan, ja ihmiset rakastivat Pimeyttä enemmän kuin valkeutta» (Joh. 3: 19).<br />
Kansakunta sai kokea valitsemansa menettelytavan seuraukset. Jumala otti hillitsevän<br />
Henkensä pois kansalta, J°ka halveksi hänen armoaan. Paha sai kypsyä, ja koko maailma sai<br />
nähdä valon tahallisen hylkäämisen seuraukset. {AO7 231.1}<br />
Se sota Raamattua vastaan, jota Ranskassa käytiin useita vuosisatoja, huipentui<br />
vallankumouksen järkyttäviin tapahtumiin. Tuo kauhea purkaus oli vain luonnollinen<br />
seuraus Rooman taistelusta Raamattua vastaan.250 Se on valaisevin esimerkki paavillisten<br />
menetelmien vaikutuksesta, mitä maailma milloinkaan on nähnyt, esimerkki niistä<br />
seurauksista, joihin katolisen kirkon opetus enemmän kuin tuhannen vuoden kuluessa oli<br />
johtanut. {AO7 231.2}<br />
Profeetat olivat ennustaneet Raamattua vastaan paavin ylivallan aikana kohdistetun<br />
toiminnan, ja myös Ilmestyskirjassa osoitetaan, mihin pelottaviin seurauksiin »synnin<br />
ihmisen» valta erityisesti Ranskassa johtaisi. {AO7 231.3}<br />
Raamatun syrjäinen asema katolisuuden valtakautena<br />
Herran enkeli sanoi: »He tallaavat pyhää kaupunkia neljäkymmentäkaksi kuukautta. Ja<br />
minä annan kahdelle todistajalleni toimeksi säkkipukuihin puettuina profetoida tuhannen<br />
kahdensadan kuudenkymmenen päivän ajan. Ja kun he ovat lopettaneet todistamisensa, on<br />
peto, se, joka nousee syvyydestä, käyvä sotaa heitä vastaan ja voittava heidät ja tappava<br />
heidät. Ja heidän ruumiinsa viruvat sen suuren kaupungin kadulla, jota hengellisesti puhuen<br />
kutsutaan Sodomaksi ja Egyptiksi ja jossa myös heidän Herransa ristiinnaulittiin. Ja ne,<br />
jotka maan päällä asuvat, iloitsevat heidän kohtalostaan ja riemuitsevat ja lähettävät lahjoja<br />
toisilleen, sillä nämä kaksi profeettaa olivat vaivanneet niitä, jotka maan päällä asuvat. Ja<br />
niiden kolmen ja puolen päivän kuluttua meni heihin Jumalasta elämän henki, ja he nousivat<br />
jaloilleen, ja suuri pelko valtasi ne, jotka näkivät heidät» (Ilm. 11:2-3, 7-8,10-11). {AO7<br />
231.4}<br />
Tässä mainitut ajat neljäkymmentäkaksi kuukautta ja tuhat kaksisataa kuusikymmentä<br />
päivää merkitsevät samaa. Molemmat viittaavat siihen aikaan, jona Rooma oli sortava<br />
Kristuksen seurakuntaa. Nuo 1260 paavillisen yliherruuden vuotta alkoivat vuonna 538 ja<br />
loppuivat siis vuonna 1798.251 Tuona vuonna ranskalainen sotajoukko tunkeutui Roomaan<br />
178
Change language