Hengellinen Tarina Kahdesta Kaupungista
Kuninkaan, aateliston ja papiston oli pakko alistua katkeroituneen ja raivostuneen kansan julmuuksiin. Sen kostonhimo vain yltyi kuninkaan teloituksesta, ja niiden, jotka olivat tuominneet hänet kuolemaan, täytyi pian seurata häntä mestauslavalle. Päätettiin tappaa kaikki, joiden epäiltiin olevan vihamielisiä vallankumoukselle. Vankilat olivat täpö täynnä; yhteen aikaan niissä oli yli kaksisataa tuhatta vankia. Valtakunnan kaupungit olivat täynnä kauhunäytelmiä. Toinen vallankumouspuolue oli toista vastaan, ja Ranskasta tuli intohimojen raivon valtaan joutuneiden taistelevien joukkojen suuri taistelukenttä. “Pariisissa mellakka seurasi toista ja kaupungin asukkaat olivat jakaantuneet sotkuisiin puolueihin, joiden ainoana pyrkimyksenä näytti olleen toistensa hävittäminen.” Yleistä kurjuutta lisäsi vielä kansakunnan sekaantuminen pitkälliseen ja tuhoavaan sotaan Euroopan suurvaltojen, kanssa. “Maa oli vararikon partaalla, sotajoukot vaativat maksamatonta palkkaansa, Pariisin väestö kärsi puutetta, rosvot ryöstivät maakuntia ja sivistys oli melkein kokonaan hävinnyt kurittomuuteen ja sekasortoon.”
Kuninkaan, aateliston ja papiston oli pakko alistua katkeroituneen ja raivostuneen kansan julmuuksiin. Sen kostonhimo vain yltyi kuninkaan teloituksesta, ja niiden, jotka olivat tuominneet hänet kuolemaan, täytyi pian seurata häntä mestauslavalle. Päätettiin tappaa kaikki, joiden epäiltiin olevan vihamielisiä vallankumoukselle. Vankilat olivat täpö täynnä; yhteen aikaan niissä oli yli kaksisataa tuhatta vankia. Valtakunnan kaupungit olivat täynnä kauhunäytelmiä. Toinen vallankumouspuolue oli toista vastaan, ja Ranskasta tuli intohimojen raivon valtaan joutuneiden taistelevien joukkojen suuri taistelukenttä. “Pariisissa mellakka seurasi toista ja kaupungin asukkaat olivat jakaantuneet sotkuisiin puolueihin, joiden ainoana pyrkimyksenä näytti olleen toistensa hävittäminen.” Yleistä kurjuutta lisäsi vielä kansakunnan sekaantuminen pitkälliseen ja tuhoavaan sotaan Euroopan suurvaltojen, kanssa. “Maa oli vararikon partaalla, sotajoukot vaativat maksamatonta palkkaansa, Pariisin väestö kärsi puutetta, rosvot ryöstivät maakuntia ja sivistys oli melkein kokonaan hävinnyt kurittomuuteen ja sekasortoon.”
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
<strong>Hengellinen</strong> <strong>Tarina</strong> <strong>Kahdesta</strong> <strong>Kaupungista</strong><br />
Voitaisiinko ne, joiden elämä on kulunut kapinassa Jumalaa vastaan, äkkiä siirtää<br />
taivaaseen katselemaan siellä vallitsevan täydellisyyden korkeaa, pyhää olotilaa, jossa<br />
jokainen sielu on täynnä rakkautta, kaikki kasvot säteilevät ilosta, ihastuttavan soinnukas<br />
musiikki kaiuttaa Jumalan ja Karitsan kunniaa ja valtaistuimella istuvan kasvoista lähtevät<br />
loppumattomat valovirrat ympäröivät lunastettuja? Voisivatko ne, joiden sydän vihaa<br />
Jumalaa, totuutta ja pyhyyttä, ottaa osaa taivaallisen joukon ylistyslauluihin? Voisivatko he<br />
kestää Jumalan ja Karitsan kirkkautta? Eivät suinkaan. Heille myönnettiin vuosia kestävä<br />
koetusaika taivaskelpoisen luonteen kehittämistä varten, mutta he eivät ole koskaan<br />
harjoittaneet mieltään rakastamaan puhtautta. He eivät ole koskaan oppineet taivaan kieltä,<br />
ja nyt se on liian myöhäistä. Heidän Jumalaa vastaan kapinoiva elämänsä on tehnyt heidät<br />
sopimattomiksi taivaaseen. Sen puhtaus, pyhyys ja rauha olisivat heille tuskallisia. Jumalan<br />
kirkkaus olisi heille kuluttava tuli. He haluaisivat paeta tuosta pyhästä paikasta. He pitäisivät<br />
hävitystä tervetulleena kätkemään heidät hänen kasvoiltaan, joka kuoli lunastaakseen heidät.<br />
Jumalattomien oma valinta ratkaisee heidän kohtalonsa. Heidän poissulkemisensa taivaasta<br />
on hei-dän vapaan valintansa seuraus sekä samalla oikeudenmukainen ja armollinen<br />
Jumalan teko. {AO8 54.2}<br />
Raamatun opetus kadotuksesta<br />
Niin kuin vesi vedenpaisumuksessa, niin myös tuli suurena päivänä julistaa sen<br />
jumalallisen tuomion, että jumalattomat ovat parantu-mattomia. He eivät halua alistua<br />
Jumalan vallan alle. Heidän tah-tonsa on harjaantunut kapinoimiseen, ja kun elämä päättyy,<br />
on liian myöhäistä kääntää ajatusten juoksua vastakkaiseen suuntaan, liian myöhäistä<br />
kääntyä rikkomisesta kuuliaisuuteen, vihasta rakkauteen. {AO8 54.3}<br />
Säästäessään murhaan syyllistyneen Kainin elämän Jumala an toi maailmalle esimerkin<br />
siitä, mikä olisi seurauksena, jos synnintekijä saa elää ja jatkaa hillitöntä pahuutta. Kainin<br />
opetuksen ja esimerkin vaikutuksesta suuret joukot hänen jälkeläisiään joutuivat synnin<br />
teille, kunnes »ihmisten pahuus oli suuri maan päällä» ja »kaikki heidän sydämensä<br />
aivoitukset ja ajatukset olivat kaiken aikaa ainoastaan pahat». »Maa turmeltui Jumalan<br />
edessä, ja maa tuli täyteen väkivaltaa» (1 Moos. 6: 5,11). {AO8 54.4}<br />
Laupeudessaan maailmaa kohtaan Jumala hävitti sen jumalattomat asukkaat Nooan<br />
aikana. Laupeudessaan hän hävitti myös Sodoman turmeltuneet asukkaat. Saatanan<br />
petollisen voiman kautta pahantekijät saavat osakseen myötätuntoa ja ihailua ja johtavat<br />
siten jatkuvasti toisia kapinaan. Niin kävi Kainin ja Nooan päivinä, samoin tapahtui<br />
Aabrahamin ja Lootin aikana ja niin on meidänkin aikanamme. Kun Jumala lopulta hävittää<br />
ne, jotka hylkäävät hänen armonsa, hän tekee sen laupeudessaan maailmankaikkeutta<br />
kohtaan. {AO8 55.1}<br />
»Synnin palkka on kuolema, mutta Jumalan armolahja on ian-kaikkinen elämä<br />
Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme» (Room. 6: 23). Samalla kun<br />
vanhurskaiden perintönä on elämä, jumalattomien osana on kuolema. Mooses julisti<br />
373
Change language