Hengellinen Tarina Kahdesta Kaupungista
Kuninkaan, aateliston ja papiston oli pakko alistua katkeroituneen ja raivostuneen kansan julmuuksiin. Sen kostonhimo vain yltyi kuninkaan teloituksesta, ja niiden, jotka olivat tuominneet hänet kuolemaan, täytyi pian seurata häntä mestauslavalle. Päätettiin tappaa kaikki, joiden epäiltiin olevan vihamielisiä vallankumoukselle. Vankilat olivat täpö täynnä; yhteen aikaan niissä oli yli kaksisataa tuhatta vankia. Valtakunnan kaupungit olivat täynnä kauhunäytelmiä. Toinen vallankumouspuolue oli toista vastaan, ja Ranskasta tuli intohimojen raivon valtaan joutuneiden taistelevien joukkojen suuri taistelukenttä. “Pariisissa mellakka seurasi toista ja kaupungin asukkaat olivat jakaantuneet sotkuisiin puolueihin, joiden ainoana pyrkimyksenä näytti olleen toistensa hävittäminen.” Yleistä kurjuutta lisäsi vielä kansakunnan sekaantuminen pitkälliseen ja tuhoavaan sotaan Euroopan suurvaltojen, kanssa. “Maa oli vararikon partaalla, sotajoukot vaativat maksamatonta palkkaansa, Pariisin väestö kärsi puutetta, rosvot ryöstivät maakuntia ja sivistys oli melkein kokonaan hävinnyt kurittomuuteen ja sekasortoon.”
Kuninkaan, aateliston ja papiston oli pakko alistua katkeroituneen ja raivostuneen kansan julmuuksiin. Sen kostonhimo vain yltyi kuninkaan teloituksesta, ja niiden, jotka olivat tuominneet hänet kuolemaan, täytyi pian seurata häntä mestauslavalle. Päätettiin tappaa kaikki, joiden epäiltiin olevan vihamielisiä vallankumoukselle. Vankilat olivat täpö täynnä; yhteen aikaan niissä oli yli kaksisataa tuhatta vankia. Valtakunnan kaupungit olivat täynnä kauhunäytelmiä. Toinen vallankumouspuolue oli toista vastaan, ja Ranskasta tuli intohimojen raivon valtaan joutuneiden taistelevien joukkojen suuri taistelukenttä. “Pariisissa mellakka seurasi toista ja kaupungin asukkaat olivat jakaantuneet sotkuisiin puolueihin, joiden ainoana pyrkimyksenä näytti olleen toistensa hävittäminen.” Yleistä kurjuutta lisäsi vielä kansakunnan sekaantuminen pitkälliseen ja tuhoavaan sotaan Euroopan suurvaltojen, kanssa. “Maa oli vararikon partaalla, sotajoukot vaativat maksamatonta palkkaansa, Pariisin väestö kärsi puutetta, rosvot ryöstivät maakuntia ja sivistys oli melkein kokonaan hävinnyt kurittomuuteen ja sekasortoon.”
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
<strong>Hengellinen</strong> <strong>Tarina</strong> <strong>Kahdesta</strong> <strong>Kaupungista</strong><br />
Ja sille annettiin valta käydä sotaa pyhiä vastaan ja voittaa heidät, ja sen valtaan annettiin<br />
kaikki sukukunnat ja kansat ja kielet ja kansanheimot.» Tämä ennustus, joka on melkein<br />
sama kuin Danielin 7. luvun kuvaus pienestä sarvesta, viittaa epäilemättä<br />
paavinvaltaan. {AO7 374.2}<br />
»Sille annettiin valta tehdä sitä neljäkymmentä kaksi kuukautta.» Edelleen profeetta<br />
sanoo: »Minä näin yhden sen päistä olevan ikäänkuin kuoliaaksi haavoitetun» ja jälleen:<br />
»Jos kuka vankeuteen vie, niin hän itse vankeuteen joutuu; jos kuka miekalla tappaa, hänet<br />
pitää miekalla tapettaman.» Neljäkymmentäkaksi kuukautta on sama aika kuin Danielin 7.<br />
luvussa mainittu »aika ja kaksi aikaa ja puoli aikaa» eli kolme ja puoli vuotta, joka taas on<br />
1260 päivää. Tämä on se aika, jona paavikunta sortaisi Jumalan kansaa. Tämä aika alkoi,<br />
kuten aikaisemmin on esitetty, paavin saadessa ylivallan 538 jKr. ja päättyi 1798, jolloin<br />
Ranskan armeija otti paavin vangiksi ja paavinvalta sai kuolinhaavan. Niin täyttyi ennustus:<br />
»Jos kuka vankeuteen vie, niin hän itse vankeuteen joutuu.» {AO7 374.3}<br />
Karitsansarvinen vainoava peto<br />
Samassa Raamatun luvussa esitetään toinen vertauskuva. Profeetta sanoo: »Minä näin<br />
toisen pedon nousevan maasta, ja sillä oli kaksi sarvea niinkuin karitsan sarvet» (Ilm. 13:<br />
11). Sekä tämän pedon ulkonäkö että sen nousemistapa osoittavat, että sen edustama<br />
valtakunta on toisenlainen kuin edellisten vertauskuvien edustamat vallat. Suuret<br />
maailmanvallat esitettiin profeetta Danielille petoina, jotka nousivat esille, kun »taivaan<br />
neljä tuulta kuohutti suurta merta» (Dan. 7: 2). Ilmestyskirjan 17. luvussa enkeli selittää, että<br />
vedet kuvaavat »kansoja ja väkijoukkoja ja kansanheimoja ja kieliä» (Ilm. 17:15). Tuulet<br />
ovat taistelun vertauskuva. Ne taivaan neljä tuulta, jotka kuohuttivat suurta merta, kuvaavat<br />
kauheita valloitussotia ja vallankumouksia, jolla valtakunnat saivat vallan. {AO7 374.4}<br />
Mutta karitsansarvisen pedon nähtiin »nousevan maasta». Sen sijaan, että olisi syössyt<br />
muita kansoja tieltään, niin kuvatun valtakunnan täytyi syntyä ennestään asumattomalle<br />
alueelle sekä kasvaa asteittain ja rauhallisesti. Sen tähden se ei voinut nousta vanhan<br />
maailman tiheään asuttujen ja taistelevien kansojen keskeltä »kansojen ja väkijoukkojen ja<br />
kansanheimojen ja kielten» levottomasta merestä. Sitä on etsittävä läntiseltä<br />
pallonpuoliskolta. {AO7 375.1}<br />
Mikä uuden maailman kansakunta oli vuonna 1798 nousemassa valtaan voiman ja<br />
suuruuden lupauksin ja maailman huomion puoleensa vetäen? Tämän vertauskuvan<br />
soveltamisessa ei ole mitään epävarmuutta. Yksi ja vain yksi kansakunta vastaa ennustuksen<br />
yksityiskohtia. {AO7 375.2}<br />
Profetia viittaa selvästi Amerikan Yhdysvaltoihin. Yhä uudelleen ovat puhujat ja<br />
historioitsijat tämän kansakunnan nousua ja kasvua kuvaillessaan tietämättään käyttäneet<br />
pyhän kirjoittajan ajatuksia, vieläpä hänen sanojaankin. Pedon nähtiin »nousevan maasta»,<br />
ja kielenkääntäjien mukaan sana, joka tässä on ilmaistu sanalla »nousta», merkitsee<br />
300
Change language