Hengellinen Tarina Kahdesta Kaupungista
Kuninkaan, aateliston ja papiston oli pakko alistua katkeroituneen ja raivostuneen kansan julmuuksiin. Sen kostonhimo vain yltyi kuninkaan teloituksesta, ja niiden, jotka olivat tuominneet hänet kuolemaan, täytyi pian seurata häntä mestauslavalle. Päätettiin tappaa kaikki, joiden epäiltiin olevan vihamielisiä vallankumoukselle. Vankilat olivat täpö täynnä; yhteen aikaan niissä oli yli kaksisataa tuhatta vankia. Valtakunnan kaupungit olivat täynnä kauhunäytelmiä. Toinen vallankumouspuolue oli toista vastaan, ja Ranskasta tuli intohimojen raivon valtaan joutuneiden taistelevien joukkojen suuri taistelukenttä. “Pariisissa mellakka seurasi toista ja kaupungin asukkaat olivat jakaantuneet sotkuisiin puolueihin, joiden ainoana pyrkimyksenä näytti olleen toistensa hävittäminen.” Yleistä kurjuutta lisäsi vielä kansakunnan sekaantuminen pitkälliseen ja tuhoavaan sotaan Euroopan suurvaltojen, kanssa. “Maa oli vararikon partaalla, sotajoukot vaativat maksamatonta palkkaansa, Pariisin väestö kärsi puutetta, rosvot ryöstivät maakuntia ja sivistys oli melkein kokonaan hävinnyt kurittomuuteen ja sekasortoon.”
Kuninkaan, aateliston ja papiston oli pakko alistua katkeroituneen ja raivostuneen kansan julmuuksiin. Sen kostonhimo vain yltyi kuninkaan teloituksesta, ja niiden, jotka olivat tuominneet hänet kuolemaan, täytyi pian seurata häntä mestauslavalle. Päätettiin tappaa kaikki, joiden epäiltiin olevan vihamielisiä vallankumoukselle. Vankilat olivat täpö täynnä; yhteen aikaan niissä oli yli kaksisataa tuhatta vankia. Valtakunnan kaupungit olivat täynnä kauhunäytelmiä. Toinen vallankumouspuolue oli toista vastaan, ja Ranskasta tuli intohimojen raivon valtaan joutuneiden taistelevien joukkojen suuri taistelukenttä. “Pariisissa mellakka seurasi toista ja kaupungin asukkaat olivat jakaantuneet sotkuisiin puolueihin, joiden ainoana pyrkimyksenä näytti olleen toistensa hävittäminen.” Yleistä kurjuutta lisäsi vielä kansakunnan sekaantuminen pitkälliseen ja tuhoavaan sotaan Euroopan suurvaltojen, kanssa. “Maa oli vararikon partaalla, sotajoukot vaativat maksamatonta palkkaansa, Pariisin väestö kärsi puutetta, rosvot ryöstivät maakuntia ja sivistys oli melkein kokonaan hävinnyt kurittomuuteen ja sekasortoon.”
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
<strong>Hengellinen</strong> <strong>Tarina</strong> <strong>Kahdesta</strong> <strong>Kaupungista</strong><br />
uskon.» Tuomiolle valmistumista varten on välttämätöntä pitää Jumalan laki. Tämä laki on<br />
luonteen mittana tuomiolla. Apostoli Paavali sanoo: »Kaikki, jotka lain alaisina ovat syntiä<br />
tehneet, ne lain mukaan tuomitaan — sinä päivänä, jona Jumala on tuomitseva ihmisten<br />
salaisuudet Kristuksen Jeesuksen kautta», ja hän sanoo, että »lain noudattajat<br />
vanhurskautetaan» (Room. 2: 12-16). Usko on välttämätön Jumalan lain pitämiseksi, sillä<br />
»ilman uskoa on mahdoton olla otollinen» ja »kaikki, mikä ei ole uskosta, on syntiä» (Hebr.<br />
11: 6; Room. 14: 23). {AO7 371.4}<br />
Ensimmäinen enkeli kehottaa ihmisiä pelkäämään Jumalaa ja kunnioittamaan ja<br />
kumartamaan häntä taivaan ja maan Luojana. Tehdäkseen tämän heidän täytyy noudattaa<br />
hänen lakiaan. Viisas saarnaaja sanoo: »Pelkää Jumalaa ja pidä hänen käskynsä, sillä niin<br />
tulee jokaisen ihmisen tehdä» (Saarn. 12: 13). Mikään palvonta ei miellytä Jumalaa ilman<br />
hänen käskyjensä noudattamista. »Rakkaus Jumalaan on se, että pidämme hänen käskynsä.»<br />
»Joka korvansa kääntää kuulemasta lakia, sen rukouskin on kauhistus» (1 Joh. 5: 3; Sanani.<br />
28: 9). {AO7 372.1}<br />
Velvollisuus palvella Jumalaa perustuu siihen tosiasiaan, että hän on Luoja, jolle kaikki<br />
muut olennot ovat kiitollisuuden velassa olemassaolostaan. Kaikkialla Raamatussa, missä<br />
hän vaatii kunnioitusta ja palvontaa yli pakanain jumalien, esitetään todistus hänen<br />
luomisvoimastaan. »Kaikki kansojen jumalat ovat epäjumalia, mutta Herra on tehnyt<br />
taivaat» (Ps. 96: 5). »Keneenkä siis te vertaatte minut, jonka kaltainen minä olisin, sanoo<br />
Pyhä. Nostakaa silmänne korkeuteen ja katsokaa: kuka on nämä luonut?» »Näin sanoo<br />
Herra, joka on luonut taivaan - hän on Jumala - joka on valmistanut maan ja tehnyt sen; - -<br />
Minä olen Herra, eikä toista ole» (Jes. 40: 25, 26; 45: 18). Psalmi; runoilija sanoo:<br />
»Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät tehnyt, ja hänen me olemme.» »Tulkaa,<br />
kumartukaamme ja polvistukaamme, polvillemme langetkaamme Herran, meidän<br />
Luojamme, eteen» (Ps. 100: 3; 95: 6). Ja pyhät, taivaassa Jumalaa palvovat olennot, esittävät<br />
kunnioituksensa perusteen seuraavin sanoin: »Sinä, meidän Herramme ja meidän<br />
Jumalamme, olet arvollinen saamaan ylistyksen ja kunnian ja voiman, sillä sinä olet luonut<br />
kaikki» (Ilm. 4:11). {AO7 372.2}<br />
Lepopäiväkäskyn merkitys Luojan kunnioittamisessa<br />
Ilmestyskirjan 14. luvussa ihmisiä kehotetaan palvelemaan Luojaa ja ennustetaan tietyn<br />
joukon kolminkertaisen sanoman vaikutuksesta pitävän Jumalan käskyt. Yksi näistä<br />
käskyistä viittaa välittömästi Jumalaan Luojana. Neljännessä käskyssä sanotaan: »Seitsemäs<br />
päivä on Herran, sinun Jumalasi, sapatti. - - Sillä kuutena päivänä Herra teki taivaan ja maan<br />
ja meren ja kaikki, mitä niissä on, mutta seitsemäntenä päivänä hän lepäsi; sentähden Herra<br />
siunasi lepopäivän ja pyhitti sen» (2 Moos. 20: 10, 11). Edelleen Herra sanoo: »Pyhittäkää<br />
minun sapattini; ne olkoot merkkinä välillämme, minun ja teidän, että tulisitte tietämään,<br />
että minä olen Herra, teidän Jumalanne» (Hes. 20: 20). Syyksi esitetään, että »kuutena<br />
298
Change language