Hengellinen Tarina Kahdesta Kaupungista
Kuninkaan, aateliston ja papiston oli pakko alistua katkeroituneen ja raivostuneen kansan julmuuksiin. Sen kostonhimo vain yltyi kuninkaan teloituksesta, ja niiden, jotka olivat tuominneet hänet kuolemaan, täytyi pian seurata häntä mestauslavalle. Päätettiin tappaa kaikki, joiden epäiltiin olevan vihamielisiä vallankumoukselle. Vankilat olivat täpö täynnä; yhteen aikaan niissä oli yli kaksisataa tuhatta vankia. Valtakunnan kaupungit olivat täynnä kauhunäytelmiä. Toinen vallankumouspuolue oli toista vastaan, ja Ranskasta tuli intohimojen raivon valtaan joutuneiden taistelevien joukkojen suuri taistelukenttä. “Pariisissa mellakka seurasi toista ja kaupungin asukkaat olivat jakaantuneet sotkuisiin puolueihin, joiden ainoana pyrkimyksenä näytti olleen toistensa hävittäminen.” Yleistä kurjuutta lisäsi vielä kansakunnan sekaantuminen pitkälliseen ja tuhoavaan sotaan Euroopan suurvaltojen, kanssa. “Maa oli vararikon partaalla, sotajoukot vaativat maksamatonta palkkaansa, Pariisin väestö kärsi puutetta, rosvot ryöstivät maakuntia ja sivistys oli melkein kokonaan hävinnyt kurittomuuteen ja sekasortoon.”
Kuninkaan, aateliston ja papiston oli pakko alistua katkeroituneen ja raivostuneen kansan julmuuksiin. Sen kostonhimo vain yltyi kuninkaan teloituksesta, ja niiden, jotka olivat tuominneet hänet kuolemaan, täytyi pian seurata häntä mestauslavalle. Päätettiin tappaa kaikki, joiden epäiltiin olevan vihamielisiä vallankumoukselle. Vankilat olivat täpö täynnä; yhteen aikaan niissä oli yli kaksisataa tuhatta vankia. Valtakunnan kaupungit olivat täynnä kauhunäytelmiä. Toinen vallankumouspuolue oli toista vastaan, ja Ranskasta tuli intohimojen raivon valtaan joutuneiden taistelevien joukkojen suuri taistelukenttä. “Pariisissa mellakka seurasi toista ja kaupungin asukkaat olivat jakaantuneet sotkuisiin puolueihin, joiden ainoana pyrkimyksenä näytti olleen toistensa hävittäminen.” Yleistä kurjuutta lisäsi vielä kansakunnan sekaantuminen pitkälliseen ja tuhoavaan sotaan Euroopan suurvaltojen, kanssa. “Maa oli vararikon partaalla, sotajoukot vaativat maksamatonta palkkaansa, Pariisin väestö kärsi puutetta, rosvot ryöstivät maakuntia ja sivistys oli melkein kokonaan hävinnyt kurittomuuteen ja sekasortoon.”
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
<strong>Hengellinen</strong> <strong>Tarina</strong> <strong>Kahdesta</strong> <strong>Kaupungista</strong><br />
heidän oli kohdattava, ettei tämä voisi juonillaan heitä pettää ja voittaa. Hän halusi myös,<br />
että sen seudun asukkaat näkisivät hänen kykynsä murtaa saatanan kahleet ja vapauttaa<br />
hänen vankinsa. Vaikka Jeesus itse lähti sieltä pois, nuo ihmeellisellä tavalla vapautetut<br />
miehet jäivät kertomaan hyvänte-kijänsä laupeudesta. {AO8 29.2}<br />
Muitakin samanlaisia tapauksia kerrotaan Raamatussa. Jeesus ajoi sanallaan ulos<br />
riivaajan, joka vaivasi ankarasti erään syyrofoinikialaisen vaimon tytärtä (Mark. 7: 25-30).<br />
Säälivä Vapahtaja paransi riivatun miehen, joka oli sokea ja mykkä (Matt. 12: 22), samoin<br />
nuorukaisen, jonka mykkä henki usein heitti milloin tuleen milloin veteen tuhotakseen hänet<br />
(Mark. 9: 17-27), ja myös miehen, joka saastaisen riivaajahengen vaivaamana häiritsi<br />
sapatin rauhaa Kapernaumin synagoogassa (Luuk. 4: 33-36). Melkein jokaisessa<br />
tapauksessa Kristus puhui riivaajalle kuin järjelliselle olennolle käskien hänen lähteä ulos<br />
uhristaan ja kieltäen häntä enää koskaan kiduttamasta uhriaan. Kun Kapernaumin<br />
synagoogassa olevat näkivät hänen suuren voimansa, heidät valtasi hämmästys, ja he<br />
puhuivat keskenään sanoen: »Mitä tämä puhe on, sillä hän käskee vallalla ja voimalla<br />
saastaisia henkiä, ja ne lähtevät ulos» (Luuk. 4: 36). {AO8 30.1}<br />
Riivaajien valtaan joutuneet esitetään yleensä suuresti kärsivinä, mutta tästä säännöstä oli<br />
myös poikkeuksia. Jotkut asettuivat vapaaehtoisesti saatanallisen vaikutuksen alaisiksi<br />
saadakseen yliluonnollisen voiman. Näillä ei luonnollisesti ollut mitään taistelua pahojen<br />
henkien kanssa. Tähän luokkaan kuuluivat ne, joilla oli tietäjähenki - noidat Simon ja<br />
Elymas sekä palvelustyttö, joka Filippissä seurasi Paavalia ja Silasta. {AO8 30.2}<br />
Miksi paholaisen olemassaoloa epäillään<br />
Ketkään eivät ole suuremmassa vaarassa pahojen henkien vaiku-tuksen johdosta kuin ne,<br />
jotka vastoin useita ja selviä Raamatun todistuksia kieltävät perkeleen ja hänen enkeliensä<br />
olemassaolon ja toiminnan. Niin kauan kuin olemme tietämättömiä heidän juonistaan, heillä<br />
on siitä verraton etu: monet noudattavat heidän herättämiään mielijohteita, samalla kun<br />
luulevat seuraavansa oman viisautensa antamia ohjeita. Tästä syystä saatana meidän<br />
lähestyessämme ajan loppua, jolloin hän toimii suurimmalla voimalla pettäen ja hävittäen,<br />
levittää kaikkialle sellaista uskoa, ettei häntä ole olemassa. Hänen toimintaperiaatteensa on<br />
salata itsensä ja työtapansa. {AO8 30.3}<br />
Suuri pettäjä ei pelkää mitään niin kuin sitä, että me opimme tuntemaan hänen juonensa.<br />
Voidakseen paremmin salata todellisen luonteensa ja tarkoituksensa hän on saattanut<br />
ihmiset esittämään hänet sellaisena, joka ei herätä voimakkaampaa tunnetta kuin ivaa ja<br />
halveksimista. Hän on mielissään siitä, että hänet kuvataan naurettavaksi tai inhottavaksi<br />
olennoksi, joka on epämuotoinen, puoleksi eläin ja puoleksi ihminen. Hän nauttii, kun<br />
kuulee niiden, jotka pitävät itseään ymmärtäväisinä ja valistuneina, leikillään ja piloillaan<br />
käyttävän hänen nimeään. {AO8 30.4}<br />
354
Change language