Hengellinen Tarina Kahdesta Kaupungista
Kuninkaan, aateliston ja papiston oli pakko alistua katkeroituneen ja raivostuneen kansan julmuuksiin. Sen kostonhimo vain yltyi kuninkaan teloituksesta, ja niiden, jotka olivat tuominneet hänet kuolemaan, täytyi pian seurata häntä mestauslavalle. Päätettiin tappaa kaikki, joiden epäiltiin olevan vihamielisiä vallankumoukselle. Vankilat olivat täpö täynnä; yhteen aikaan niissä oli yli kaksisataa tuhatta vankia. Valtakunnan kaupungit olivat täynnä kauhunäytelmiä. Toinen vallankumouspuolue oli toista vastaan, ja Ranskasta tuli intohimojen raivon valtaan joutuneiden taistelevien joukkojen suuri taistelukenttä. “Pariisissa mellakka seurasi toista ja kaupungin asukkaat olivat jakaantuneet sotkuisiin puolueihin, joiden ainoana pyrkimyksenä näytti olleen toistensa hävittäminen.” Yleistä kurjuutta lisäsi vielä kansakunnan sekaantuminen pitkälliseen ja tuhoavaan sotaan Euroopan suurvaltojen, kanssa. “Maa oli vararikon partaalla, sotajoukot vaativat maksamatonta palkkaansa, Pariisin väestö kärsi puutetta, rosvot ryöstivät maakuntia ja sivistys oli melkein kokonaan hävinnyt kurittomuuteen ja sekasortoon.”
Kuninkaan, aateliston ja papiston oli pakko alistua katkeroituneen ja raivostuneen kansan julmuuksiin. Sen kostonhimo vain yltyi kuninkaan teloituksesta, ja niiden, jotka olivat tuominneet hänet kuolemaan, täytyi pian seurata häntä mestauslavalle. Päätettiin tappaa kaikki, joiden epäiltiin olevan vihamielisiä vallankumoukselle. Vankilat olivat täpö täynnä; yhteen aikaan niissä oli yli kaksisataa tuhatta vankia. Valtakunnan kaupungit olivat täynnä kauhunäytelmiä. Toinen vallankumouspuolue oli toista vastaan, ja Ranskasta tuli intohimojen raivon valtaan joutuneiden taistelevien joukkojen suuri taistelukenttä. “Pariisissa mellakka seurasi toista ja kaupungin asukkaat olivat jakaantuneet sotkuisiin puolueihin, joiden ainoana pyrkimyksenä näytti olleen toistensa hävittäminen.” Yleistä kurjuutta lisäsi vielä kansakunnan sekaantuminen pitkälliseen ja tuhoavaan sotaan Euroopan suurvaltojen, kanssa. “Maa oli vararikon partaalla, sotajoukot vaativat maksamatonta palkkaansa, Pariisin väestö kärsi puutetta, rosvot ryöstivät maakuntia ja sivistys oli melkein kokonaan hävinnyt kurittomuuteen ja sekasortoon.”
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>Hengellinen</strong> <strong>Tarina</strong> <strong>Kahdesta</strong> <strong>Kaupungista</strong><br />
Virkamies, joka määrättiin johtamaan anekauppaa Saksassa Tetzel nimeltään oli<br />
todistettu syylliseksi mitä häpeällisimpiin rikoksiin yhteiskuntaa ja Jumalan lakia vastaan.<br />
Mutta hän oli välttänyt rikoksiaan vastaavan rangaistuksen, ja hänen tehtäväkseen oli<br />
annettu edistää paavin voitonhimoisia ja häikäilemättömiä aikeita. Julkeasti hän toisti mitä<br />
räikeimpiä valheita ja kertoi ihmeellisiä taruja pettääkseen tietämätöntä, taikauskoista ja<br />
helposti harhaanjohdettavaa kansaa. Jos ihmisillä olisi ollut Jumalan sana, heitä ei olisi siten<br />
petetty. Heiltä oli evätty Raamattu, jotta he pysyisivät paavin vallan alaisina ja olisivat siten<br />
lisäämässä sen kunnianhimoisten johtajien valtaa ja varallisuutta.68 {AO7 105.4}<br />
Kun Tetzel tuli johonkin kaupunkiin, lähetti kulki hänen edellään julistaen: »Jumalan ja<br />
pyhän isän armo on teidän porteillanne»69; ja kansa otti tuon Jumalaa pilkkaavan<br />
teeskentelijän vastaan, aivan kuin hän olisi ollut Jumala, joka oli tullut taivaasta alas heidän<br />
luokseen. Kirkkoon järjestettiin häpeällinen kaupankäynti. Tetzel nousi saarnatuoliin ja<br />
ylisti anetta Jumalan arvokkaimmaksi lahjaksi. Hän selitti, että hänen anekirjojensa nojalla<br />
kaikki ne synnit, joita ostaja myöhemmin halusi tehdä, annettaisiin tälle anteeksi, »eikä<br />
katumuskaan ollut välttämätön».70 Vieläkin enemmän hän lupasi. Hän vakuutti<br />
kuulijoilleen, että anekirjoilla oli valta pelastaa, ei ainoastaan eläviä vaan myös kuolleita.<br />
Niin pian kuin raha kilahtaisi hänen laatikkonsa pohjaan, lähtisi se sielu, jonka puolesta raha<br />
annettiin, kiirastulesta taivaaseen.71 {AO7 105.5}<br />
Kun noita Simon tarjosi apostoleille rahaa saadakseen vallan tehdä ihmeitä, Pietari<br />
vastasi hänelle: »Menkööt rahasi sinun kanssasi kadotukseen, koska luulet Jumalan lahjan<br />
olevan rahalla saatavissa» (Ap.t. 8: 20). Mutta tuhannet ottivat innokkaasti vastaan Tetzelin<br />
tarjouksen. Kultaa ja hopeaa virtasi hänen rahaarkkuunsa. Pelastus, joka voitiin ostaa<br />
rahalla, saatiin helpommin kuin se pelastus, joka vaati katumusta, uskoa ja innokasta<br />
pyrkimystä synnin vastustamiseksi ja voittamiseksi.72 {AO7 106.1}<br />
Aneoppia olivat vastustaneet katolisen kirkon oppineet ja hurskaat miehet, ja oli useita,<br />
jotka eivät uskoneet sen väitteitä, koska ne olivat ristiriidassa sekä järjen että Raamatun<br />
kanssa. Kukaan prelaatti ei rohjennut korottaa ääntänsä tätä häpeällistä kauppaa vastaan;<br />
mutta ihmiset joutuivat ymmälle ja tulivat levottomiksi. Useat kyselivät innokkaasti, eikö<br />
Jumala alkaisi toimia jonkin välikappaleen kautta seurakuntansa puhdistamiseksi. {AO7<br />
106.2}<br />
Vaikka Luther vielä oli ankara paavin kannattaja, anekauppiaiden Jumalaa pilkkaava<br />
röyhkeys täytti hänet kauhulla. Monet hänen oman seurakuntansa jäsenet olivat ostaneet<br />
anekirjoja, ja pian heitä alkoi tulla hänen luokseen tunnustamaan erilaisia syntejään toivoen<br />
saavansa synninpäästön, ei katumuksen ja parannuksen vaan anekirjojensa perusteella.<br />
Luther kieltäytyi antamasta heille synninpäästöä ja sanoi, että jos he eivät katuisi ja<br />
uudistaisi elämäänsä, he hukkuisivat synneissään. Suuresti hämmentyneinä he menivät<br />
Tetzelille valittamaan, ettei heidän rippiisänsä hyväksynyt hänen anekirjojaan; ja jotkut<br />
vaativat rohkeasti rahojaan takaisin. Munkki raivostui. Hän päästi mitä kauheimpia<br />
82
Change language