Hengellinen Tarina Kahdesta Kaupungista
Kuninkaan, aateliston ja papiston oli pakko alistua katkeroituneen ja raivostuneen kansan julmuuksiin. Sen kostonhimo vain yltyi kuninkaan teloituksesta, ja niiden, jotka olivat tuominneet hänet kuolemaan, täytyi pian seurata häntä mestauslavalle. Päätettiin tappaa kaikki, joiden epäiltiin olevan vihamielisiä vallankumoukselle. Vankilat olivat täpö täynnä; yhteen aikaan niissä oli yli kaksisataa tuhatta vankia. Valtakunnan kaupungit olivat täynnä kauhunäytelmiä. Toinen vallankumouspuolue oli toista vastaan, ja Ranskasta tuli intohimojen raivon valtaan joutuneiden taistelevien joukkojen suuri taistelukenttä. “Pariisissa mellakka seurasi toista ja kaupungin asukkaat olivat jakaantuneet sotkuisiin puolueihin, joiden ainoana pyrkimyksenä näytti olleen toistensa hävittäminen.” Yleistä kurjuutta lisäsi vielä kansakunnan sekaantuminen pitkälliseen ja tuhoavaan sotaan Euroopan suurvaltojen, kanssa. “Maa oli vararikon partaalla, sotajoukot vaativat maksamatonta palkkaansa, Pariisin väestö kärsi puutetta, rosvot ryöstivät maakuntia ja sivistys oli melkein kokonaan hävinnyt kurittomuuteen ja sekasortoon.”
Kuninkaan, aateliston ja papiston oli pakko alistua katkeroituneen ja raivostuneen kansan julmuuksiin. Sen kostonhimo vain yltyi kuninkaan teloituksesta, ja niiden, jotka olivat tuominneet hänet kuolemaan, täytyi pian seurata häntä mestauslavalle. Päätettiin tappaa kaikki, joiden epäiltiin olevan vihamielisiä vallankumoukselle. Vankilat olivat täpö täynnä; yhteen aikaan niissä oli yli kaksisataa tuhatta vankia. Valtakunnan kaupungit olivat täynnä kauhunäytelmiä. Toinen vallankumouspuolue oli toista vastaan, ja Ranskasta tuli intohimojen raivon valtaan joutuneiden taistelevien joukkojen suuri taistelukenttä. “Pariisissa mellakka seurasi toista ja kaupungin asukkaat olivat jakaantuneet sotkuisiin puolueihin, joiden ainoana pyrkimyksenä näytti olleen toistensa hävittäminen.” Yleistä kurjuutta lisäsi vielä kansakunnan sekaantuminen pitkälliseen ja tuhoavaan sotaan Euroopan suurvaltojen, kanssa. “Maa oli vararikon partaalla, sotajoukot vaativat maksamatonta palkkaansa, Pariisin väestö kärsi puutetta, rosvot ryöstivät maakuntia ja sivistys oli melkein kokonaan hävinnyt kurittomuuteen ja sekasortoon.”
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
<strong>Hengellinen</strong> <strong>Tarina</strong> <strong>Kahdesta</strong> <strong>Kaupungista</strong><br />
saattanut monet lopettamaan elämänsä. Kun huoli, neuvottomuus ja pettymys ovat<br />
lannistaneet mielen, näyttää helpolta katkaista hauras elämän lanka ja liitää täältä pois<br />
ikuisen maailman autuuteen. {AO8 52.1}<br />
Synnintekijän lopullinen kohtalo<br />
Jumala on antanut sanassaan varman todistuksen siitä, että hän rankaisee lakinsa rikkojia.<br />
Niiden, jotka kuvittelevat, että hän on liian armollinen kohdellakseen syntistä oikeuden<br />
mukaan, tarvitsee vain katsoa Golgatan ristiin. Jumalan viattoman Pojan kuolema todistaa,<br />
että »synnin palkka on kuolema» ja että jokaisesta Jumalan lain rikkomuksesta täytyy tulla<br />
oikeudenmukainen rangaistus. Kristus, joka oli synnitön, tuli ihmisen edestä synniksi. Hän<br />
kantoi synnin syyllisyyden ja Isänsä kasvojen kätkeytymisen, kunnes hänen sydämensä<br />
murtui ja elä-mänsä sammui. Kaikki tämä ta-pahtui sen tähden, että syntiset voisivat<br />
pelastua. Millään muulla tavalla ihminen ei voinut vapautua synnin rangaistuksesta.<br />
Jokaisen sielun, joka kieltäytyy vas-taanottamasta tätä näin kalliilla hinnalla hankittua<br />
sovitusta, täytyy itsensä kantaa synnin syyllisyys ja rangaistus. {AO8 52.2}<br />
Katsokaamme, mitä Raamattu edelleen opettaa jumalattomista ja katumattomista, jotka<br />
universalisti [kaikkien pelastumiseen uskova] sijoittaa taivaaseen onnellisina<br />
enkeleinä. {AO8 52.3}<br />
»Minä annan janoavalle elämän veden lähteestä lahjaksi» (Ilm. 21: 6). Tämä lupaus<br />
koskee vain niitä, jotka janoavat. Vain ne, jotka tun-tevat tarvitsevansa elämän vettä ja<br />
etsivät sitä kaiken muun me-nettämisen uhalla, saavat sitä. »Joka voittaa, on tämän perivä,<br />
ja minä olen oleva hänen Jumalansa, ja hän on oleva minun poikani» (Ilm. 21: 7). Tässäkin<br />
on esitetty ehdot. Periäksemme kaiken, mikä on luvattu, meidän täytyy vastustaa syntiä ja<br />
voittaa se. {AO8 52.4}<br />
Herra sanoo profeetta Jesajan kautta: »Sanokaa vanhurskaasta, että hänen käy hyvin.»<br />
»Voi ju-malatonta! Hänen käy pahoin, sillä hänen kättensä teot maksetaan hänelle» (Jes. 3:<br />
10, 11). Viisas mies sanoo: »Minä tiedän, että Ju-malaa pelkääväisille käy hyvin, sentähden<br />
että he häntä pelkäävät, mutta että jumalattomalle ei käy hyvin» (Saarn. 8: 12, 13). Ja<br />
Paavali todistaa, että syntinen kartuttaa päälleen vihaa »vihan ja Jumalan vanhurskaan<br />
tuomion ilmestymisen päiväksi, hänen, joka antaa kullekin hänen tekojensa mukaan».<br />
»Tuska ja ahdistus jokaisen ihmisen sielulle, joka pahaa tekee» (Room. 2: 5, 6, 9). {AO8<br />
52.5}<br />
»Te tiedätte ja tunnette, ettei yhdelläkään haureellisella eikä saastaisella eikä ahneella -<br />
sillä hän on epäjumalanpalvelija - ole perintöosaa Kristuksen ja Jumalan valtakunnassa» (Ef.<br />
5: 5). »Pyrkikää rauhaan kaikkien kanssa ja pyhitykseen, sillä ilman sitä ei kukaan ole<br />
näkevä Herraa» (Hebr. 12: 14). »Autuaat ne, jotka pesevät vaatteensa [engl. käänn. muk.:<br />
»pitävät hänen käskynsä»], että heillä olisi valta syödä elämän puusta ja he pääsisivät<br />
porteista sisälle kaupunkiin! Ulkopuolella ovat koirat ja velhot ja huorintekijät ja murhaajat<br />
371
Change language