Hengellinen Tarina Kahdesta Kaupungista
Kuninkaan, aateliston ja papiston oli pakko alistua katkeroituneen ja raivostuneen kansan julmuuksiin. Sen kostonhimo vain yltyi kuninkaan teloituksesta, ja niiden, jotka olivat tuominneet hänet kuolemaan, täytyi pian seurata häntä mestauslavalle. Päätettiin tappaa kaikki, joiden epäiltiin olevan vihamielisiä vallankumoukselle. Vankilat olivat täpö täynnä; yhteen aikaan niissä oli yli kaksisataa tuhatta vankia. Valtakunnan kaupungit olivat täynnä kauhunäytelmiä. Toinen vallankumouspuolue oli toista vastaan, ja Ranskasta tuli intohimojen raivon valtaan joutuneiden taistelevien joukkojen suuri taistelukenttä. “Pariisissa mellakka seurasi toista ja kaupungin asukkaat olivat jakaantuneet sotkuisiin puolueihin, joiden ainoana pyrkimyksenä näytti olleen toistensa hävittäminen.” Yleistä kurjuutta lisäsi vielä kansakunnan sekaantuminen pitkälliseen ja tuhoavaan sotaan Euroopan suurvaltojen, kanssa. “Maa oli vararikon partaalla, sotajoukot vaativat maksamatonta palkkaansa, Pariisin väestö kärsi puutetta, rosvot ryöstivät maakuntia ja sivistys oli melkein kokonaan hävinnyt kurittomuuteen ja sekasortoon.”
Kuninkaan, aateliston ja papiston oli pakko alistua katkeroituneen ja raivostuneen kansan julmuuksiin. Sen kostonhimo vain yltyi kuninkaan teloituksesta, ja niiden, jotka olivat tuominneet hänet kuolemaan, täytyi pian seurata häntä mestauslavalle. Päätettiin tappaa kaikki, joiden epäiltiin olevan vihamielisiä vallankumoukselle. Vankilat olivat täpö täynnä; yhteen aikaan niissä oli yli kaksisataa tuhatta vankia. Valtakunnan kaupungit olivat täynnä kauhunäytelmiä. Toinen vallankumouspuolue oli toista vastaan, ja Ranskasta tuli intohimojen raivon valtaan joutuneiden taistelevien joukkojen suuri taistelukenttä. “Pariisissa mellakka seurasi toista ja kaupungin asukkaat olivat jakaantuneet sotkuisiin puolueihin, joiden ainoana pyrkimyksenä näytti olleen toistensa hävittäminen.” Yleistä kurjuutta lisäsi vielä kansakunnan sekaantuminen pitkälliseen ja tuhoavaan sotaan Euroopan suurvaltojen, kanssa. “Maa oli vararikon partaalla, sotajoukot vaativat maksamatonta palkkaansa, Pariisin väestö kärsi puutetta, rosvot ryöstivät maakuntia ja sivistys oli melkein kokonaan hävinnyt kurittomuuteen ja sekasortoon.”
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>Hengellinen</strong> <strong>Tarina</strong> <strong>Kahdesta</strong> <strong>Kaupungista</strong><br />
yhdessä. Surmaamista kesti Ranskassa kaikkiaan kaksi kuukautta, ja seitsemänkymmentä<br />
tuhatta valtakunnan parhaimmista asukkaista menetti henkensä. {AO7 237.2}<br />
»Kun tiedot tästä verilöylystä saapuivat Roomaan, pappien riemulla ei ollut rajoja.<br />
Lorrainen kardinaali antoi sanoman tuojalle tuhannen kruunun palkkion. St. Angelon tykit<br />
jylisivät ilosanoman kunniaksi, kellot soivat kaikissa kirkontorneissa ja ilotulitus muutti yön<br />
päiväksi. Gregorius XIII, kardinaalit ja muut kirkon arvohenkilöt menivät pitkänä<br />
juhlakulkueena St. Louisin kirkkoon, jossa Lorrainen kardinaali lauloi Te Deumin. —<br />
Verilöylyn muistoksi lyötiin muistoraha, ja Vatikaanissa voi vieläkin nähdä kolme Vasarin<br />
maalaamaa freskoa, jotka kuvaavat hyökkäystä amiraalin kimppuun, kuningasta ja<br />
neuvostoa suunnittelemassa verilöylyä ja itse verilöylyä. Gregorius lähetti Kaarlelle<br />
Kultaisen Ruusun, ja neljä kuukautta verilöylyn jälkeen — hän kuunteli mielihyvin erästä<br />
ranskalaista pappia, joka puhui ’siitä onnellisesta ja iloisesta päivästä, jolloin pyhin isä sai<br />
tiedon tapahtumasta ja meni juhlallisesti antamaan siitä kiitoksen Jumalalle ja Pyhälle<br />
Louisille’.»258 {AO7 237.3}<br />
Ateismin hyökyaalto vallankumouksen aikana<br />
Sama villitsijähenki, joka kiihotti ihmiset Pärttylin yön verilöylyyn, johti heidät myös<br />
vallankumousnäytelmiin. Väitettiin, että Jeesus Kristus oli pettäjä, ja ivahuudollaan:<br />
»Muserra se kurja», ranskalaiset jumalankieltäjät tarkoittivat Kristusta. Taivasta uhmaava<br />
pilkka ja inhottava turmelus kulkivat käsi kädessä. Halpamaisimpia, paheellisimpia ja<br />
julmimpia henkilöitä korotettiin eniten. Kaikessa tässä annettiin suurin kunnia saatanalle,<br />
kun taas Kristus ristiinnaulittiin halveksimalla hänen ominaisuuksiaan: totuutta, puhtautta ja<br />
epäitsekästä rakkautta. {AO7 238.1}<br />
Peto, joka nousee syvyydestä, on »käyvä sotaa heitä vastaan ja voittava heidät ja tappava<br />
heidät». Se ateistinen valta, joka hallitsi Ranskassa vallankumouksen ja hirmuhallituksen<br />
aikana, uskalsi ryhtyä sellaiseen sotaan Jumalaa ja hänen pyhää sanaansa vastaan, jollaista<br />
maailma ei koskaan ollut nähnyt. Kansalliskokous lakkautti jumalanpalvelukset. Raamatut<br />
koottiin ja poltettiin julkisesti kaikkien mahdollisten ivan ilmaisujen säestäminä. Jumalan<br />
laki tallattiin jalkoihin. Raamattuun perustuvat vakiintuneet tavat poistettiin käytännöstä.<br />
Viikoittainen lepopäivä syrjäytettiin ja sen asemesta omistettiin joka kymmenes päivä<br />
huvituksille ja Jumalan pilkkaamiselle. Kaste ja Herran ehtoollinen kiellettiin.<br />
Hautausmaille asetettiin huomiota herättäviä julisteita, joissa kuolema selitettiin ikuiseksi<br />
uneksi. {AO7 238.2}<br />
Jumalan pelon sanottiin olevan niin kaukana viisaudesta, että se oli pikemmin hulluuden<br />
alku kuin viisauden. Kaikki uskonnollinen palvonta kiellettiin lukuunottamatta vapauden ja<br />
isänmaan palvontaa. »Valtiosäännön määräämä Pariisin piispa pantiin näyttelemään pääosaa<br />
häpeämättömimmässä ja loukkaavimmassa ilveilyssä, mitä koskaan on näytelty kansan<br />
edustajiston edessä. — Hänet tuotiin täydessä saattueessa selittämään konventille, että se<br />
uskonto, jota hän niin monta vuotta oli opettanut, oli kokonaan Pappien juonta, jolla ei ollut<br />
183
Change language