Hengellinen Tarina Kahdesta Kaupungista
Kuninkaan, aateliston ja papiston oli pakko alistua katkeroituneen ja raivostuneen kansan julmuuksiin. Sen kostonhimo vain yltyi kuninkaan teloituksesta, ja niiden, jotka olivat tuominneet hänet kuolemaan, täytyi pian seurata häntä mestauslavalle. Päätettiin tappaa kaikki, joiden epäiltiin olevan vihamielisiä vallankumoukselle. Vankilat olivat täpö täynnä; yhteen aikaan niissä oli yli kaksisataa tuhatta vankia. Valtakunnan kaupungit olivat täynnä kauhunäytelmiä. Toinen vallankumouspuolue oli toista vastaan, ja Ranskasta tuli intohimojen raivon valtaan joutuneiden taistelevien joukkojen suuri taistelukenttä. “Pariisissa mellakka seurasi toista ja kaupungin asukkaat olivat jakaantuneet sotkuisiin puolueihin, joiden ainoana pyrkimyksenä näytti olleen toistensa hävittäminen.” Yleistä kurjuutta lisäsi vielä kansakunnan sekaantuminen pitkälliseen ja tuhoavaan sotaan Euroopan suurvaltojen, kanssa. “Maa oli vararikon partaalla, sotajoukot vaativat maksamatonta palkkaansa, Pariisin väestö kärsi puutetta, rosvot ryöstivät maakuntia ja sivistys oli melkein kokonaan hävinnyt kurittomuuteen ja sekasortoon.”
Kuninkaan, aateliston ja papiston oli pakko alistua katkeroituneen ja raivostuneen kansan julmuuksiin. Sen kostonhimo vain yltyi kuninkaan teloituksesta, ja niiden, jotka olivat tuominneet hänet kuolemaan, täytyi pian seurata häntä mestauslavalle. Päätettiin tappaa kaikki, joiden epäiltiin olevan vihamielisiä vallankumoukselle. Vankilat olivat täpö täynnä; yhteen aikaan niissä oli yli kaksisataa tuhatta vankia. Valtakunnan kaupungit olivat täynnä kauhunäytelmiä. Toinen vallankumouspuolue oli toista vastaan, ja Ranskasta tuli intohimojen raivon valtaan joutuneiden taistelevien joukkojen suuri taistelukenttä. “Pariisissa mellakka seurasi toista ja kaupungin asukkaat olivat jakaantuneet sotkuisiin puolueihin, joiden ainoana pyrkimyksenä näytti olleen toistensa hävittäminen.” Yleistä kurjuutta lisäsi vielä kansakunnan sekaantuminen pitkälliseen ja tuhoavaan sotaan Euroopan suurvaltojen, kanssa. “Maa oli vararikon partaalla, sotajoukot vaativat maksamatonta palkkaansa, Pariisin väestö kärsi puutetta, rosvot ryöstivät maakuntia ja sivistys oli melkein kokonaan hävinnyt kurittomuuteen ja sekasortoon.”
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
<strong>Hengellinen</strong> <strong>Tarina</strong> <strong>Kahdesta</strong> <strong>Kaupungista</strong><br />
vankilan pimeään, surkeaan kaivoon? Unohtiko hän ne kolme jaloa miestä, jotka heitettiin<br />
tuliseen pätsiin, tai jalopeurain luolaan heitetyn Danielin? {AO8 129.2}<br />
»Siion sanoo: ’Herra on minut hyljännyt, Herra on minut unhottanut.’ Unhottaako vaimo<br />
rintalapsensa, niin ettei hän armahda kohtunsa poikaa? Ja vaikka he unhottaisivatkin, minä<br />
en sinua unhota. Katso, kätteni hipiään olen minä sinut piirtänyt» (Jes. 49: 14-16). Herra<br />
Sebaot on sanonut: »Joka teihin koskee, se koskee hänen silmäteräänsä» (Sak. 2: 8). {AO8<br />
129.3}<br />
Vaikka viholliset voivat heittää Jumalan lapsia vankeuteen, vankilan muurit eivät<br />
kuitenkaan voi katkaista heidän sielunsa ja Kristuksen välillä olevaa yhteyttä. Hän, joka<br />
näkee kaikki heidän heikkoutensa ja tuntee kaikki heidän koettelemuksensa, on kaikkien<br />
maallisten valtojen yläpuolella. Heidän yksinäisiin vankikoppeihinsa tulee enkeleitä tuomaan<br />
valoa ja rauhaa taivaasta. Vankilasta tulee palatsi, sillä sen asukkaat ovat uskosta<br />
rikkaita. Taivaallinen valo valaisee sen synkät muurit samoin kuin Paavalin ja Silaan<br />
rukoillessa ja laulaessa ylistyslauluja keskiyöllä Filippin vankilassa. {AO8 129.4}<br />
Viimeiset vitsaukset<br />
Niitä, jotka koettavat sortaa ja hävittää Jumalan kansaa, kohtaavat rangaistukset. Jumalan<br />
suuri pitkämielisyys pahantekijöitä kohtaan tekee ihmiset rohkeammiksi rikkomaan häntä<br />
vastaan, mutta heidän rangaistuksensa on kaikesta huolimatta varma ja hirveä, koska sitä on<br />
kauan viivytetty. »Sillä Herra nousee niinkuin Peräsimin vuorella, hän kiivastuu niinkuin<br />
Gibeonin laaksossa tehdäkseen työnsä, oudon työnsä, ja toimittaakseen tekonsa, kumman<br />
tekonsa» (Jes. 28: 21). Meidän armolliselle Jumalallemme ran-kaiseminen on »kumma<br />
teko». »Niin totta kuin minä elän, sanoo Herra, Herra, ei ole minulle mieleen jumalattoman<br />
kuolema» (Hes. 33: 11). »Herra on laupias ja armahtavainen Jumala, pitkämielinen ja suuri<br />
armossa ja uskollisuudessa, — joka antaa anteeksi pahat teot, rikokset ja synnit, mutta ei<br />
kuitenkaan jätä rankaisematta. » »Herra on pitkämielinen ja suuri voimassansa, mutta Herra<br />
ei jätä rankaisematta » (2 Moos. 34: 6, 7; Naah. 1: 3). Pelottavalla vanhurskaudella hän tulee<br />
puolustamaan poljetun lakinsa arvovaltaa. Ottamalla huomioon Jumalan vastenmielisyyden<br />
rankaisemista kohtaan voi Päätellä, miten ankara rangaistus odottaa lain rikkojia. Kansa,<br />
jota Jumala kauan kärsii ja jota hän ei halua rangaista, ennen kuin hän katsoo sen täyttäneen<br />
pahuutensa mitan, juo lopulta armolla sekoit-tamattoman vihan maljan. {AO8 130.1}<br />
Kun Kristus päättää välittäjätyönsä taivaan pyhäkössä, vuodatetaan se sekoittamaton<br />
viha, millä on uhattu niitä, jotka kumartavat petoa ja sen kuvaa sekä ottavat sen merkin (Ilm.<br />
14: 9, 10). Ne vitsaukset, jotka kohtasivat Egypä Jumalan ryhtyessä vapauttamaan Israelia,<br />
olivat samanlaisia kuin ne vielä pelottavammat ja laajakantoisemmat rangaistukset, jotka<br />
kohtaavat maailmaa juuri Jumalan kansan lopullisen vapau-tuksen edellä. Näitä hirveitä<br />
vitsauksia kuvaillaan Ilmestyskirjassa seuraavasti: »Tuli pahoja ja ilkeitä paiseita niihin<br />
ihmisiin, joissa oli pedon merkki ja jotka kumarsivat sen kuvaa.» Meri »tuli vereksi,<br />
ikäänkuin kuolleen vereksi, ja jokainen elävä olento kuoli, mitä meressä oli ». »Kolmas<br />
432
Change language