Hengellinen Tarina Kahdesta Kaupungista
Kuninkaan, aateliston ja papiston oli pakko alistua katkeroituneen ja raivostuneen kansan julmuuksiin. Sen kostonhimo vain yltyi kuninkaan teloituksesta, ja niiden, jotka olivat tuominneet hänet kuolemaan, täytyi pian seurata häntä mestauslavalle. Päätettiin tappaa kaikki, joiden epäiltiin olevan vihamielisiä vallankumoukselle. Vankilat olivat täpö täynnä; yhteen aikaan niissä oli yli kaksisataa tuhatta vankia. Valtakunnan kaupungit olivat täynnä kauhunäytelmiä. Toinen vallankumouspuolue oli toista vastaan, ja Ranskasta tuli intohimojen raivon valtaan joutuneiden taistelevien joukkojen suuri taistelukenttä. “Pariisissa mellakka seurasi toista ja kaupungin asukkaat olivat jakaantuneet sotkuisiin puolueihin, joiden ainoana pyrkimyksenä näytti olleen toistensa hävittäminen.” Yleistä kurjuutta lisäsi vielä kansakunnan sekaantuminen pitkälliseen ja tuhoavaan sotaan Euroopan suurvaltojen, kanssa. “Maa oli vararikon partaalla, sotajoukot vaativat maksamatonta palkkaansa, Pariisin väestö kärsi puutetta, rosvot ryöstivät maakuntia ja sivistys oli melkein kokonaan hävinnyt kurittomuuteen ja sekasortoon.”
Kuninkaan, aateliston ja papiston oli pakko alistua katkeroituneen ja raivostuneen kansan julmuuksiin. Sen kostonhimo vain yltyi kuninkaan teloituksesta, ja niiden, jotka olivat tuominneet hänet kuolemaan, täytyi pian seurata häntä mestauslavalle. Päätettiin tappaa kaikki, joiden epäiltiin olevan vihamielisiä vallankumoukselle. Vankilat olivat täpö täynnä; yhteen aikaan niissä oli yli kaksisataa tuhatta vankia. Valtakunnan kaupungit olivat täynnä kauhunäytelmiä. Toinen vallankumouspuolue oli toista vastaan, ja Ranskasta tuli intohimojen raivon valtaan joutuneiden taistelevien joukkojen suuri taistelukenttä. “Pariisissa mellakka seurasi toista ja kaupungin asukkaat olivat jakaantuneet sotkuisiin puolueihin, joiden ainoana pyrkimyksenä näytti olleen toistensa hävittäminen.” Yleistä kurjuutta lisäsi vielä kansakunnan sekaantuminen pitkälliseen ja tuhoavaan sotaan Euroopan suurvaltojen, kanssa. “Maa oli vararikon partaalla, sotajoukot vaativat maksamatonta palkkaansa, Pariisin väestö kärsi puutetta, rosvot ryöstivät maakuntia ja sivistys oli melkein kokonaan hävinnyt kurittomuuteen ja sekasortoon.”
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
<strong>Hengellinen</strong> <strong>Tarina</strong> <strong>Kahdesta</strong> <strong>Kaupungista</strong><br />
iankaikkisesti armon astiain nähden, jotka, sen sijaan että puolustaisivat noita kurjia<br />
olentoja, sanovat: Amen, halleluja! Ylistetty olkoon Herra! » {AO8 47.4}<br />
Missähän Jumalan sanan kohdassa sellaista opetetaan? Kadottavatko pelastetut taivaassa<br />
kaikki säälin ja armeliaisuuden tunteet, jopa tavallisen inhimillisyydenkin? Vaihtuvatko<br />
nämä stoalaiseen välinpitämättömyyteen tai epäinhimilliseen julmuuteen? Ei, ei! Sellaista<br />
Jumalan kirja ei opeta. Ne, jotka esittävät edellä olevissa lainauksissa ilmeneviä mielipiteitä,<br />
voivat olla oppineita ja rehellisiä ihmisiä, mutta he ovat saatanan viisastelun pettämiä. Tämä<br />
johtaa heidät tulkitsemaan väärin Raamatun voimakkaita ilmaisuja, niin että heidän<br />
esityksensä saa sellaisen katkeran ja ilkeän sävyn, joka kuuluu saatanalle eikä meidän<br />
Luojallemme. »Niin totta kuin minä elän, sanoo Herra, Herra, ei ole minulle mieleen<br />
jumalattoman kuolema, vaan se, että jumalaton kääntyy tieltänsä ja elää. Kääntykää,<br />
kääntykää pois pahoilta teiltänne; ja minkätähden te kuolisitte, Israelin heimo!» (Hes.<br />
33:11). {AO8 49.1}<br />
Mitä hyötyä tuottaisimme Ju-malalle, jos hyväksyisimme sen käsityksen, että häntä<br />
miellyttää loppumattoman kidutuksen näke-minen ja että hän iloitsee kärsivien<br />
ihmisraukkojen vaikeroimisesta, kirkumisesta ja kiroilemisesta hänen pitäessään heitä<br />
helvetin tulessa? Voivatko nämä kamalat äänet olla musiikkia iankaikkiselle Rakkaudelle?<br />
Korostetaan, että loppumattoman kurjuuden määrääminen jumalattomille osoittaisi Jumalan<br />
vihaavan syntiä paheena, joka hävittää maailmankaikkeuden rauhan ja järjestyksen. Mitä<br />
kauheaa juma-lanpilkkaa! Aivan kuin Jumalan viha syntiä kohtaan olisi syy sen<br />
ikuistamiseen. Sillä näiden teologien opin mukaan jatkuva kidutus ilman armon toivoa tekee<br />
sen kurjat uhrit raivoisiksi, ja kun he kiroten ja Jumalaa pilkaten purkavat raivoaan, he<br />
alituisesti lisäävät syntivelkaansa. Jumalan kunniaa ei koroteta tekemällä synti pysyväiseksi<br />
ja lisäämällä sitä halki ikuisten aikojen. {AO8 49.2}<br />
Ihmismieli ei pysty arvioimaan, miten paljon pahaa ikuista piinaa suosiva harhaoppi on<br />
saanut aikaan. Rakkauden ja hyvyyden täyttämä, sääliä uhkuva Raamatun uskonto on<br />
pimitetty taikauskolla ja puettu kauhun vaatteisiin. Kun ajattelemme, miten väärällä tavalla<br />
saatana on kuvannut Jumalan luonteen, niin voimmeko ihmetellä, että laupiasta Luojaamme<br />
epäillään ja pelätään, vieläpä vihataankin? Ne kauheat käsitykset Jumalasta, jotka<br />
saarnatuoleista esitettyinä ovat levinneet yli maailman, ovat tehneet tuhansista, jopa<br />
miljoonista ihmisistä epäilijöitä ja jumalankieltäjiä. {AO8 49.3}<br />
Ikuisen piinan teoria on yksi niistä vääristä opeista, joista Babylonin haureuden viini on<br />
muodostunut ja jolla hän on juottanut kaikki kansat (Ilm. 14: 8; 17: 2). Se, että Kristuksen<br />
saarnaajat ovat hyväksyneet tämän väärän opin ja julistaneet sitä Jumalalle pyhitetyltä<br />
saarnapaikalta, on todellakin salaisuus. He saivat sen Roomasta samoin kuin väärän<br />
sapatinkin. On totta, että sen julistajina on ollut suuria ja hyviä miehiä, mutta he eivät olleet<br />
saaneet tässä asiassa sitä valoa, minkä me olemme saaneet. He olivat vastuussa vain siitä<br />
valosta, joka loisti heidän aikanaan; me taas olemme vastuussa meidän aikanamme<br />
368
Change language